Vantaan nykyinen tiukka linja johtaa mätien omenien kitkemiseen (tapaus Myyrmäen urheilupuisto Oy)

Vantaan Sanomien viime viikon perjantaina uutisoima Myyrmäen urheilupuisto Oy:ssä ennen vuotta 2015 tapahtunut pröystäily on ollut todella törkeää touhua. On selvää, ettei yhtiön rahoilla kustannettuja lukuisia kosteita ravintolailtoja ja kestitsemisiä voida perustella mitenkään halliyhtiölle tarpeellisena toimintana. Yhtiö on vieläpä Vantaan kaupungin kokonaan omistama. Erityisen törkeän toiminnasta on tehnyt se, että touhun maksajana ovat olleet muutenkin ylisuurista harrastusmaksuista kärsivät lasten vanhemmat. Yhtiö on korottanut jatkuvasti kenttämaksuja, mikä on suoraan johtanut harrastusmaksujen kohoamiseen.

Hyvää tässä on vain se, että kaupungin linja on nykyään tosi tiukka ja sisäinen tarkastus laitetaan epäilyksen noustessa heti toimeen. Niin tapahtui myös vuosi sitten keväällä, kun epäilykset tämän tapauksen osalta johtivat poliisille tehtyyn tutkintapyyntöön ja halliyhtiön toimitusjohtajan potkuihin. Viime vuoden alusta halliyhtiö siirtyi VTK Oy:n ja kaupungin liikuntatoimen hallintaan. Aiemman hallinnon saatua lähtöpassit, on kenttämaksujakin saatu laskettua, kun rahaa ei kulu rellestämiseen. Tämä osoittaa, että kaupungin tiukka linja on sekä oikein että myös kannattaa.

Kaupungin tarkan linjan takia paljastuksia tulee ja mädät omenat saadaan paljastettua. Kiitokseni kaupunginjohtaja Kari Nenoselle rohkeasta linjasta.

 

 

 

Vantaan valtuusto teki u-käännöksen ja säilytti päivähoidon ryhmäkoot – mitä tapahtui?

Valtuuston maanantainen vuoden 2016 talousarviosta päättänyt kokous oli varsin mielenkiintoinen ajatellen illan kuumimmaksi muodostunutta keskustelunaihetta, päivähoidon ryhmäkokoja ja subjektiivista päivähoito-oikeutta. Kaksi viikkoa aiemmin pidetyssä kaupunginhallituksen kokouksessahan me Vihreät esitimme, että ryhmäkoot säilytetään ennallaan. Meidän esityksemme takana oli silloin vain vasemmistoliitto ja yksi demari, hävisimme asian äänin 13 – 4. Kaupunginhallituksen käsittelyn ja lopullisten valtuuston tekemien talousarviopäätösten välissä oli kaksi viikkoa, jonka aikana paine erityisesti demareita kohtaan oli kuitenkin noussut valtavasti.

Oikeastaan mielenkiintoisin osuus tapahtui kuitenkin jo ennen illan kokousta. Maanantaina aamulla kaupungintalolla pidettiin muita kokouksia ja ryhmien välisiä tapaamisia. Lähes jokaisella tauolla kokoomuksen ja demareiden välillä kävi kuhina. Ilmeet olivat tiukkoja. Ulkopuoliset hätistettiin kauemmaksi kuuntelemasta salaisia keskusteluja. Vielä kaksi tuntia ennen kokousta asia tuntui olevan auki, vaikka siinä vaiheessa yleensä tiedetään tarkkaan, mitä mikäkin puolue tulee kokouksessa esittämään ja kuinka ryhmät eri asioissa äänestävät.

Taustaksi on kerrottava, että Demarit ja Kokoomus ovat ilmeisesti sopineet jo useampi vuosi sitten, että Vantaan talous- ja velkaohjelman hengessä kaupunginjohtajan tekemään budjettiin ei tehdä rahallisia muutoksia, vaikka nimellisesti kaikkien puolueiden väliset ”budjettineuvottelut” käydäänkin. Nuo talousarvioneuvottelut ovat kuitenkin viime aikoina olleet enemmänkin näytelmä, jonka voisi yhtä hyvin jättää väliin, koska kummoisia muutoksia ei budjettiin koskaan tehdä meidän keskisuurten ja pienten puolueiden hyvistä esityksistä huolimatta. Nyt Demareilla oli kuitenkin todellinen paine muokata budjettiesitystä vielä budjettineuvottelujen jälkeenkin juuri ennen valtuustoa, koska valtakunnan politiikassa he ovat puhuneet niin voimakkaasti päivähoidon laadun säilyttämiseksi ennallaan, hallituksen esityksiä vastaan. Näyttäisi todella oudolta, jos he joutuisivat äänestämään valtuustossa meidän vihreiden tekemää päivähoidon laatua puolustavaa esitystä vastaan niin kuin he tekivät kaupunginhallituksessa – se kun olisi niin päinvastainen teko suhteessa heidän politiikkaansa eduskunnassa. Valtuustossa se ei enää jäisi medialta ja kansalaisilta huomaamatta.

En tiedä mitä Mäkisen ja Lindtmanin & co välillä sen päivän aikana tapahtui. Demarit saivat kuitenkin keskenään kasattua päivähoidon ryhmäkokojen säilyttämistä puoltavan kirjauksen, johon heidän mielestään ei tarvittu lisärahaa (todellisuudessa sen hintalappu oli 195 000€, mutta TVO:n hengessä he eivät rahan lisäystä voineet esittää romuttamatta kokonaan yhteistyötä kokoomuksen ja kenties oman kaupunginjohtajansakin kanssa). Kokoomus laski, että Vihreiden ja vasemmiston lisäksi myös muista ryhmistä tulisi esityksen taakse sen verran valtuutettuja, että esitys tulisi illan kokouksessa voittamaan äänestyksen.

Lopulta Kokoomus päätti, ettei voinut jäädä yksin puolustamaan hallituksen päivähoitoleikkauksia ja näyttämään lasten vihaajilta. Niinpä, kun valtuuston kokous kuudelta alkoi, pääsi Tapani Mäkinen illan ensimmäisessä puheenvuorossa kaupunginhallituksen puheenjohtajana paljastamaan ilouutisen: Kokoomus puolustaa lasten hyvinvointia ja tietenkin kannattaa ryhmäkokojen säilyttämistä ennallaan. Jep jep, luonnollisesti.

Subjektiivisen päivähoidon osalta ei käynyt ihan samalla lailla, vaikka Demarit keksivät siihenkin kirjauksen, johon ”ei tarvita lisärahaa” (todellisuudessa sen hintalappu olisi ollut 680 000€). Subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen ei kuitenkaan saanut kannatusta muista puolueista kuin Vihreistä ja vasemmistoliitosta ja se kaatuikin äänin 31-36. Tämä oli ilmeisesti Kokoomuksessa laskettu oikein ja siksi siinä heidän ei ollut tarvetta tehdä u-käännöksiä.

Tässä vielä valtuuston kokouksessa aiheesta pitämäni puheenvuoro:

”Kiitän valtuuston viime tipan käännynnäisryhmiä siitä, että olette kuulleet kuntalaisten huolen ja ymmärtäneet kuinka merkittävää on säilyttää päivähoidon ryhmäkoot ennallaan. Vaikka kaupunginhallituksessa meidän esityksemme takana oli vain vasemmistoliitto ja yksi demari, on hienoa, että olemme nyt kaikki ilmeisesti samanmielisiä ja sen ansioista aikuisten ja lasten suhdeluku tulee säilymään ennallaan. Toki tämän prosessin olisi voinut hoitaa vähän siistimminkin siten, että jo kaupunginhallitus olisi ryhmäkokojen säilyttämistä kannattanut.

Pidetään huolta siitä, että ryhmäkoot säilyvät ennallaan myös 2017, vaikka siinä vaiheessa Vantaan on panostettava siihen yhä enemmän omaa rahaa.

Päiväkodeissa kolmen lapsen lisääminen jo nyt isoihin ja vaativiin ryhmiin on iso asia. Kiire lisääntyy, mahdollisuus huomioda lasten yksilöllisiä tarpeita heikkenee entisestään, työntekijöiden työolot ja mahdollisuus tehdä työnsä kunnolla huononee.

Laadukasta varhaiskasvatusta pidetään yleisesti yhtenä merkittävimmistä syistä mm. suomalaislasten tasaisen hyviin oppimistuloksiin PISA-testeissä. Varhaiskasvatuksen positiiviset vaikutukset näkyvät lasten koko elämän ajan.

Vantaalla on tehty palvelumuotoilun keinoin varhaiskasvatuksessa hienoja uudistuksia, joiden myötä on samalla saatu isoja säästöjä kaupungin kassaan. On hienoa, jos tätä ennakkoluulotonta kehittämistyötä ei nyt palkita päivähoidon henkilökunnan työoloja ja lasten hyvinvointia heikentämällä, vaan voimme edelleen olla ylpeitä hyvin toimivista ja laadukkaista palveluista Vantaalla.”

Päiväkotien ryhmäkoot säilytettävä ennallaan Vantaallakin

 

Varhaiskasvatus on Vantaalla ensi maanantaina kovan paikan edessä. Kaupungin talousarviossa valtuustolle esitetään päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamista.

*

Vaikka hallitus onkin päättänyt, että päiväkotien ryhmäkokoja voidaan kasvattaa siten, että lasten suhteellinen määrä nousee seitsemästä kahdeksaan lapseen per aikuinen, tekee jokainen kunta kuitenkin itsenäisesti päätöksen uuden maksimin käyttöönotosta. Helsinki teki jo päätöksen pitää ryhmät ennallaan. Vantaalla tein vastaavan Vihreiden esityksen kaupunginhallituksessa 2.11., mutta se kaatui äänestyksessä 4-13.

 

Päivähoidon laadusta ei kannata tinkiä pienten säästöjen toivossa. Suuremmat lapsiryhmät lisäävät sekä lasten että aikuisten stressiä, haittaavat erityisesti tuen tarpeessa olevien lasten kasvuedellytyksiä ja lisäävät sairauspoissaoloja. Laadukasta varhaiskasvatusta pidetään yleisesti yhtenä merkittävimmistä syistä mm. suomalaislasten tasaisen hyviin oppimistuloksiin PISA-testeissä. Varhaiskasvatuksen positiiviset vaikutukset näkyvät lasten koko elämän ajan.

 

Vantaalla on tehty palvelumuotoilun keinoin varhaiskasvatuksessa hienoja uudistuksia, joiden myötä on samalla saatu isoja säästöjä kaupungin kassaan. Tätä ennakkoluulotonta kehittämistyötä ei pitäisi palkita päivähoidon henkilökunnan työoloja ja lasten hyvinvointia heikentämällä. Nyt kun vielä näyttää siltä, että naapurikunnista ainakaan Helsingissä ryhmäkokoja ei tulla kasvattamaan, Vantaan päätös tulee vaikuttamaan myös siihen, kuinka motivoitunutta osaava henkilöstö on jäämään töihin Vantaalle.

 

Vetoan vielä kaikkiin Vantaan valtuutettuihin. Päätös ryhmäkoista tehdään kaupunginhallituksen esityksen pohjalta 16.11. Erityisesti Vantaan demareilta toivoisin vielä asian harkitsemista uudelleen. Valtakunnallisesti ja naapurikunnissa demarit ovat puolustaneet raivokkaastikin ryhmäkokojen pitämistä ennallaan. Nyt on se hetki, jolloin voimme oikeasti vaikuttaa siihen, toteutuvatko hallituksen leikkausesitykset myös käytännössä Vantaalla.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Päiväkotien ryhmäkokojen säilyttäminen ja muita talousneuvotteluiden taisteiluita

Eilen käytiin käsittämättömät 12 tuntia kestäneet budjettineuvottelut ja sen perään nuijittiin neuvottelun pohjalta kaupunginhallituksen kokouksessa kasaan Vantaan vuoden 2016 talousarvio. Käsittämättömältä neuvottelujen pituus tuntui erityisesti siksi, että tulokset olivat laihoja. Yhtään määrärahaesitystä ei annettu mennä läpi, vaan ne tiputettiin keskustelematta pois. Sen sijaan aikaa tuhrattiin tuntitolkulla usein täysin turhanpäiväisten tekstilisäysten pohdintaan. Toki myös merkittävämpiä tekstimuutoksia saatiin aikaan, kuten Hämeenkylän koulun kestämättömään tilanteeseen puuttuva kirjaus, jonka mukaan koululla tehdään kevään 2016 aikana läpikotaiset selvitykset sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi.

 

Isoimmat meidän esittämämme asiat liittyivät määrärahalisäyksiin. Äänestimme neuvottelujen jälkeen jokaisesta määrärahaesityksestämme kaupunginhallituksen kokouksessa ja aiomme äänestää myös valtuustossa.

 

Yksi tärkeimmistä esityksistämme oli päiväkotien ryhmäkokojen säilyttäminen ennallaan (määrärahalisäys 375 000 euroa). Mielenkiintoista oli, että demarit eivät äänestäneet mukanamme, vaan kannattivat ryhmäkokojen kasvattamista, vaikka valtakunnallisessa politiikassa he ovat äänekkäästi puolustaneet ryhmäkokojen säilyttämistä nykyisellä tasolla. Hävisimme äänestyksen päiväkotien ryhmäkoista äänin 13 – 4 (2 vihreää, 1 vas ja 1 sd) ja näin ollen on lähes selvää, että päiväkotien ryhmäkoot tulevat ensi vuonna Vantaalla kasvamaan. Vantaan varhaiskasvatuksessa on tehty viime vuosina upeita, kansainvälistäkin tunnustusta saaneita uudistuksia ja saatu sillä tavoin kaupungille miljoonien säästöjä. Olisi ollut vähintäänkin kohtuullista tukea nyt vastavuoroisesti päiväkotien työtä tällä suhteellisen pienellä lisäpanoksella, jolla on kuitenkin todella suuri merkitys päiväkotien arjessa. Nyt näyttäisi siltä, että ryhmäkoot kasvavat 16 lapsen ryhmistä 18 lapsen ryhmiin aikuisten määrän säilyessä ennallaan.

Toinen paljon julkisuudessakin ollut tärkeä ja liian pienistä resursseista kärsivä alue on vanhusten kotihoito. Yhä suurempi osa vanhuksista pyritään pitämään kotonaan mahdollisimman pitkään ja kun vanhusten määrä samalla kasvaa, on lisäresurssien tarve noin 5%. Vantaalla resursseja kasvatetaan talousarviossa kuitenkin vain 1,5%. Näin ollen palvelun laatu kärsii entisestään. Me esitimme kaupunginhallituksessa 200 000 euron lisäystä, eli viiden uuden henkilön palkkaamista kotihoitoon. On inhimillisesti katsottuna erikoista, että vaikka kaikki tietävät, että hoitajat eivät nykyisilläkään resursseilla pysty tekemään työtään kiireen vuoksi kunnolla, ei tasoa pyritä pitämään edes nykyisellään, vaan sen annetaan tippua.

 

Muita esityksiämme olivat seuraavat:

 

– Maahanmuuttajien kototutumisen edistämiseen kielenopetuksen ja toiminnallisen työn kautta:

100 000 euroa Aikuisopistolle maahanmuuttajien kielikoulutukseen

50 000 euroa Silkinportin maahanmuuttajien matalan kynnyksen toimintojen laajentamiseen ja vahvistamiseen

 

– Koulujen ja päiväkotien sisäilmakorjauksiin 1,7 miljoonaa euroa lisää

 

– Koulu- ja päiväkotiruuan laadun parantamiseen laskemalla Vantaan Tilapalvelut Oy Vantin tehostamistavoitetta kolmesta prosentista kahteen prosenttiin. Vantissa on tehty tehostamistoimenpiteitä useina vuosina peräkkäin ja monesta suunnasta tulleen palautteen perusteella niin ruuan kuin siivouksenkin laatu on tippunut jo liikaa. Tehostamista ei voi jatkaa loputtomiin.

*

Emme siis saaneet läpi yhtäkään ajamaamme määrärahan lisäystä, mutta sen sijaan muutamia enemmän tai vähemmän oleellisia tekstilisäyksiä saimme läpi. Tärkeimpänä niistä oli uusi sitova tavoite ”Kasvihuonepäästöjen vähentäminen”, tavoitetasona kolmen prosentin vähennys. Lisäksi saimme läpi kirjauksen kiinteistöjen kuntotarkastelun laajentamisesta myös sisäilmaongelmien tarkasteluun: ”Investointisuunnittelussa huomioidaan kiinteistöjen käyttäjien terveys, ja sisäilmaongelmat otetaan mukaan kiinteistöjen kuntotarkasteluun rakennetarkastelun lisäksi.”

 

Enemmän hallinnollisiin asioihin liittyen saimme läpi kirjauksen, jonka mukaan merkittävämpien päätösten tueksi tullaan luottamushenkilöille laatimaan nykyistä parempia vaikutusten ja riskien arviointeja. Tämä on tärkeää tilanteissa, joissa joudumme mahdollisesti päättämään isommista palveluiden muutoksista ja päätöksillä on laajoja vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin. Lisäksi saimme läpi tavoitteen luoda kannustimia uusiutuvan energian monipuoliseen hyödyntämiseen.

 

Lisäksi puolsimme useita vassareiden esityksiä, mm. 600 000 euron lisäystä ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja kirjausta, jonka mukaan Vantaa tekee kaikkensa, etteivät joukkoliikenteen lippujen hinnat kohoa tulevina vuosina (uhkana on jopa 11% korotukset). Demarit tekivät esityksen subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämisestä ennallaan. Kannatimme sitä, vaikka pidin sitä hieman epärealistisena, koska he eivät esittäneet siihen mitään lisärahaa, vaikka sen kustannukset suhteessa neuvottelun pohjana olleeseen talousarvioon ovat yli 300 000 euroa.

 

Kaiken kaikkiaan neuvotteluista jäi (jälleen) aika hölmö olo. Yli kolmekymmentä ihmistä, joista moni kovapaikkaisia apulaiskaupunginjohtajia ja muita korkeita virkamiehiä, istuu 13,5 tuntia huoneessa ja tuloksena on muutama tekstimuutos. Useampikin henkilö vaikutti lievästi sanottuna turhautuneelta. No, taistelu jatkuu valtuustossa muutaman viikon kuluttua.

Vantaalla kootaan vapaaehtoiset yhteen pakolaisten auttamiseksi

Pohdimme tänään illalla keskustelutilaisuudessa Tikkurilassa, mitä voisimme tehdä yhdessä pakolaisten auttamiseksi Vantaalla. Minun lisäkseni tilaisuuden alustajina olivat kansanedustaja Jani Toivola ja seurakuntayhtymällä pakolaisten auttamisen koordinoinnista vastaava Katri Korolainen.

Vantaalla on kehitetty viimeisen kuukauden aikana tehokas vapaaehtoistyön malli, jonka kautta kaupunki koordinoi yhdessä Punaisen Ristin ja seurakunnan kanssa vastaanottokeskuksissa tehtävää vapaaehtoistyötä. Tarkoituksena on koota kaikki voimavarat yhteen sen sijaan, että kaikki sähläisivät omia puuhiaan pienissä porukoissa ja erillisissä FB-ryhmissä. Vapaaehtoisia on nyt ilmoittautunut mukaan noin sata ja homma vaikuttaisi olevan erittäin hyvässä vauhdissa ja hienosti hallinnassa. Toki vapaaehtoisia tarvitaan mielellään vielä lisää, koska turvapaikanhakijoita on Vantaalle tullut vajaan kuukauden sisällä jo 1100 ja he asuvat neljässä eri vastaanottokeskuksessa. Tekemistä riittää.

Keskusteluissamme korostui se, että ihmisten kohtaaminen ja kuunteleminen on yksi oleellisimmista asioista, kun toivotetaan uusia asukkaita tervetulleeksi Suomeen ja Vantaalle. Ei kohdella turvapaikanhakijoita yhtenä massana, vaan huomioidaan se, että he tulevat hyvin erilaisista taustoista ja heillä on erilaisia tarinoita. On tärkeää vahvistaa jokaisen omaa identiteettiä ja löytää tulijoiden vahvuudet ja osaamiset ja saada ne käyttöön. Monilla tulijoista on paljon osaamista ja he ovat koulutettuja ihmisiä.

Pohdin myös sitä, kuinka saisimme etelän maista tuotua näiden ihmisten mukana myös sikäläistä positiivista ja yhteisöllistä ilmapiiriä. Emme siis vain kotouttaisi heitä meidän kulttuuriimme, vaan oppisimme heiltä niissä asioissa, joissa meillä täällä olisi paljon oppimista. Voisimme oppia vähän ”koko kylä kasvattaa” – mentaliteettia ja positiivista, yhteisöllistä elämänasennetta, jossa yhdessä tekeminen ja naapuriavun tarjoaminen olisi luonnollista.

Syksyn politiikkaan turvapaikanhakijat liittyvät sikäli, että olisi hyvä varautua kielikoulutuksen osalta uusien kielitaidottomien vantaalaisten määrän suureen kasvuun ensi vuonna. Tulemmekin esittämään budjettineuvotteluissa, että toiminnalliseen matalan kynnyksen kielikoulutukseen lisätään varoja. On tärkeää saada uudet vantaalaiset mukaan arjen elämänmenoon ja yhteisöihin mahdollisimman nopeasti.

 

 

Apotti ja vastaanottokeskukset kaupunginhallituksessa 5.10.

Maanantaina 5.10. kaupunginhallitus kokoontui ensin iltakouluun kuulemaan informaatiota erilaisista isommista kaupungin linjoista ja ajankohtaisista asioista. Sen jälkeen olleessa varsinaisessa kokouksessa käsiteltiin mm. Apotin hankintaa.
*
Iltakoulussa saimme selvitykset mm. kaupungin uudesta vapaaehtoistyön mallista koskien vastaanottokeskuksia ja muutenkin turvapaikanhakijoiden tilannetta Vantaalla. Tilanne vaikuttaisi olevan Vantaalla hyvin hallinnassa. Vapaaehtoistyölle on luotu erinomaiset puitteet yhdessä SPR:n ja SRK:n kanssa. Täällä vapaaehtoistyömahdollisuuksista enemmän: http://www.vantaa.fi/uutisia/kaikki_uutiset/101/0/118441
Aviapoliksesta on kuulunut huolestunutta viestiä hankalasta tilanteesta, joka alueella vallitsee, kun Vantaan kaikki yli tuhat turvapaikanhakijaa sijoitetaan sinne. Somessa alueen ihmiset ovat alkaneet kerätä yhteen vapaaehtoisia katupartioita. Kaupungilta kerrottiin, että ongelma on tiedossa ja asukastilaisuuksia tullaan järjestämään mahdollisimman pian. Toisaalta pelastuslaitokselta sanottiin, että on helpompi taata alueen turvallisuus, kun kaikki vastaanottokeskukset ovat samalla alueella. Yksi ylimääräinen poliisipartio liikkuu alueella koko ajan.
*
Kuulimme myös tarkemmin ikäihmisten asumisen tilannekuvasta ja tulevaisuudesta. Tässä pääkohtia: 1) kotihoidon tarve kasvaa 5% vuodessa, mutta Vantaalla kasvua sallitaan vain 1,5% 2) tehostetussa palveluasumisessa vrk-hinta 88€, kotihoidossa 66€ (kun 3 käyntiä), 3) kotihoito ei lopulta välttämättä halvinta, koska erikoissairaanhoidon kuluja tulee kotihoidossa oleville enemmän. Vantaalla laskettu että 4 käyntiä päivässä raja, jonka jälkeen on halvempi siirtää tehostettuun palveluasumiseen. 4) tulevaisuudessa ihmisten oma rahoitusosuus tulee kasvamaan. Suomessa nyt oma osuus noin 28%, mutta esim Saksassa jo 40%. Hoiva-asumista tulee tulevaisuudessa olemaan enemmän, se tulee olemaan monimuotoisempaa ja kevyempää.
*
Kaupunginhallituksen kokouksessa käsitellyistä asioista oleellisimmat:
*
– kohta 9: Taloussuunnitelmaehdotuksen 2016 – 2019 käsittely, neuvottelukunnan asettaminen:
Meiltä kaupungin vuoden 2016 talousneuvotteluihin (2.11.) osallistuvat valtuuston 2.vpj Anniina Kostilainen, valtuustoryhmän pj Timo Juurikkala ja kh:n jäsenenä minä.
*
– kohta 12: Kaupunginhallituksen kokousaikataulu 2016 ja ehdotus kaupunginvaltuuston 2016 kokousaikatauluksi
Esityslistassa ehdotettiin valtuuston ja kaupungihallituksen kokousten vähentämistä ensi vuodelle. Mielestäni kokouksia on nykyiselläänkin turhan vähän. Esimerkiksi kaupunginhallituksen esityslistat saattavat olla yli 1000 sivua pitkiä ja tällöin kh:n jäsenten mahdollisuudet aidosti perehtyä asioihin vaarantuvat. Muissa kaupungeissa on paljon enemmän kokouksia suhteessa käsiteltäviin asioihin. Helsingissä esimerkiksi kokoonnutaan kerran viikossa, kun Vantaalla kahdesti kuukaudessa. Ehdotin asian pohtimista uudelleen ja koska muutkin jakoivat huoleni, esitys lähetettiin uudelleenvalmisteluun.
*
– kohta 14: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta, eli Apotin hankinta.
Tämä asia on todella vaikea. Apotissa on paljon ongelmia ja se on käsittämättömän kallis. Kuitenkin Vantaan oma sähköinen potilasjärjestelmä on todella vanhentunut ja kaipaa pikaista uusimista. Jos emme hyväksy Apottia, meidän olisi lähdettävä kehittämään alusta omaa uutta järjestelmää. Perussuomalaiset äänestyttivät asian ehdottamalla, että Apotti hyväksytään vasta sitten, kun saamme vakuutuksen, että se siirtyy myös tulevan sote-alueen järjestelmäksi. Kyselin apulaiskaupunginjohtajilta taustatietoja asiasta ja he olivat yrittäneet saada tällaista vakuutusta, eikä sitä oltu saatu, eikä kuulemma tulla saamaan. Toisin sanoen Persujen esitys ei ollut toteuttamiskelpoinen. Molemmat Vihreät äänestivät lopulta kokouksessa Apotin puolesta. Asia tulee vielä valtuustoon 19.10.
*
– kohta 18: Vantaan kaupungin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta:
Lausunto oli jo lähetetty, emmekä päässeet siihen vaikuttamaan. Lausunto oli muuten hyvä, mutta siinä vastustettiin lain muuttamista siten, että oleskeluluvan saaneet pääsisivät kaupungin asuntojonoon nykyistä nopeammin. Tällä hetkellä he saavat oikeuden vasta kuuden kuukauden oleskelun jälkeen. Jätimme seuraavanlaisen pöytäkirjamerkinnän:
*
Vantaan kaupungin lausunnossa halutaan ratkaista kasvavan asuntopulan aiheuttamat ongelmat keinotekoisesti rajoittamalla asuntoa hakevien määrää. Nopean kotoutumisen ja työllistymisen varmistamiseksi on tärkeää, että myös ulkomaalaisille, oleskeluluvan saaneille on tarjolla asunto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jatkossa kaupungin toimenpiteissä ja edunvalvonnassa tulee keskittyä asuntopulan ratkaisemiseen asuntojen määrää lisäämällä.
FullSizeRender

Aito ja tasavertainen kohtaaminen on ensimmäinen askel

Kiitollisuus on onnelliseksi tekevä tunne. Lähes joka päivä tunnen suurta kiitollisuutta siitä työstä (www.nuori.fi), johon saan aikani ja osaamiseni käyttää ja niistä viisaista, vaatimattomista ja humaaneista ihmisistä, joiden kanssa saan töitä tehdä. Maailma näyttäytyy välillä raakana, mutta sitä kirkkaamilta tuntuvat ne hetket, jolloin läsnä on paljon ihmisten hyvyyttä ja viisautta.

Tänä viikonloppuna työni sisällöt konkretisoituivat Myrskyn taiteilijoiden vertaistapaamisessa, jossa erilaisten, usein vaikeissa tilanteissa olevien, nuorten kanssa työskentelevät taiteilijat kokoontuivat elämän isojen kysymysten äärellä.

Kunnioitus ja rakkaus nuoria, usein rikkinäisiä ja huonosti käyttäytyviäkin nuoria kohtaan, on läsnä kaikessa, mitä Myrskyn taiteilijat nuorista puhuvat ja kuinka heihin suhtautuvat. Samalla läsnä on huoli heidän tulevaisuudestaan ja painava vastuu siitä, että heillä voisi onnistuessaan olla iso rooli nuorten tulevaisuuden kääntämisessä kohti jotain parempaa. Iso kysymys kuuluu, kuinka se on mahdollista, jos lähtökohdat ovat niin vaikeat. Luottamus yhteiskuntaan, itseen ja toisten hyväksyntään on monita nuorilta kokonaan kadonnut.

Löytämämme ratkaisut eivät liity nuoren rankaisemiseen, poissulkemiseen tai häpäisemiseen niin kuin niin monesti edelleen nuorten eri maailmoissa tapahtuu. Tarkoituksena on löytää tapoja, joilla kuoreensa käpertyneet nuoret saadaan avautumaan uudelleen maailmalle rohkaisemalla nuoria päinvastaisin keinoin. Puhuttiin aidosta kohtaamisesta, kuuntelemisesta ja luottamuksen rakentamisesta tilanteissa, joissa nuorten usko ympäröivän maailman hyväksyntään on hyvin heiveröinen.

Aidon kohtaamisen, kuuntelun ja tasavertaisen dialogin luominen vaatii nuoren kohtaavalta aikuiselta paljon rohkeutta ja sisäistä vahvuutta. On voitava heittäytyä tilanteisiin omana persoonanaan, sillä se on ainoa tapa kannustaa nuortakin heittämään pois roolinsa, hyväksymään oma itsensä ja vahvistamaan sitä. Aikuisen on oltava läsnä omana persoonanaan, mutta samalla osattava pitää kiinni omista jaksamisensa rajoista. Kaikkia nuorten haasteita ja ongelmia ei voi kantaa mukanaan, kaikkia nuoria ei voi kerralla pelastaa.

Myrskyssä tehtävät yhteiset taideprosessit jos jotkut tarjoavat sellaiset raamit, joissa mahdottomaltakin tuntuneet muutokset ovat osoittautuneet mahdollisiksi. Sen me kaikki olemme todenneet ja siksi työtä jaksaa tehdä. Täytyy kuitenkin muistaa, että muutos tapahtuu hyvin pienin askelin silloin, jos matka on pitkä.  Ohjaajan on oltava kärsivällinen ja otettava irti pienimmätkin merkit positiivisesta muutoksesta. Näitä positiivisia askeleita ovat mm. se, että nuoret alun poukkoilun jälkeen alkavat ottaa vastuuta itsestään ja esimerkiksi tulevat paikalle sovitusti, ja että he hiljalleen alkavat luottaa ryhmään ja taiteilijaohjaajaan niin, että uskaltavat tuoda esiin vaikeitakin asioita omasta elämästään. Lopulta parhaassa tapauksessa nuoret alkavat ottaa itse vastuuta myös yhteisestä jutusta ja ryhmästä ja yhteisen lopputuotoksen onnistumisesta. Silloin positiiviset muutokset ovat jo niin suuria, että ne näkyvät selkeästi nuoren muussakin elämässä.

Taiteilijaohjaajan on huolehdittava siitä, että ryhmässä on turvallinen tunne olla oma itsensä, mutta toisaalta annettava nuorille myös tarpeeksi tilaa luoda itse ja ottaa pääroolia projektin tekemisestä. Vastuun jakaminen nuorille on tärkeää, koska se antaa nuorille tunteen siitä, että he ovat luottamuksen arvoisia ja tuo omistajuutta projektiin. Monille nuorille tällaiset hyvin konkreettiset positiiviset kokemukset ovat harvinaisia ja siksi tärkeitä matkalla kohti vahvempaa omanarvontuntoa. Myrskyn taiteilijoiden tapa kohdata nuoria ja rakentaa yhteisöllinen, voimaa antava ryhmä, voi olla parantava kokemus, joka on ensimmäinen askel kohti tasapainoisempaa aikuisuutta.

 

vertaistapaaminen_syksy15

Vantaan kouluissa tulee ahdasta (valtuustoinfo 17.9.)

Valtuusto sai torstaina 17.9. seikkaperäisen selostuksen Vantaan koulu- ja päiväkotiverkon tilasta ja siihen selvityksen perusteella ehdotettavista muutoksista. Ulkopuolinen konsulttitoimisto on arvioinut koulu- ja päiväkotitilojen kunnot asteikolla hyvä-tyydyttävä-välttävä. Tehdyn selvityksen perusteella tulevia remontteja ja koulujen sulkemisia ja laajennuksia arvioidaan uudelleen.

Näillä näkymin huonokuntoiset Vantaankosken ja Korson yläkoulut lakkautetaan ja uusia rakennetaan tarkoituksenmukaisempiin sijainteihin, mm. laajentamalla Aurinkokiven ja Ylästön kouluja ja rakentamalla kokonaan uusi rakennus Korson itälaidalle. Selvitys osoitti myös, että tarvetta kunnostuksille olisi kymmenien miljoonien edestä enemmän kuin niihin on varattu rahaa.

Moni valtuutettu kyseenalaisti esitettyjä kuntoarvioita. Ehkä vahvimmat epäilykset kohdistuivat Hämeenkylän kouluun, johon ei selvityksen perusteella tarvita remonttia vaikka se on tunnetusti aiheuttanut runsaasti oireiluja mm. opettajissa.

Itseäni pohditutti koulujen kuntojen lisäksi erityisesti ne esitellyt muutokset, jotka tulevat vaikuttamaan vahvasti koulujen opetuksen arkeen. Perusopetuksen johtajan Ilkka Kalon mukaan Vantaalla ollaan siirtymässä lasten ja nuorten omaa aktiivisuutta vahvistaviin oppimisympäristöihin. Enää ei istuta staattisesti pulpettiriveissä opettajan paasatessa yksin luokan edessä. Pian luokissa ei ole välttämättä pulpetteja lainkaan ja luokkatilan sijaan saatetaan opiskella vaikka käytävillä, ruokalassa tai ulkona.

Oikein toteutettuna tämä saattaa olla erinomainen muutos kohti motivoivampaa kouluoppimista varsinkin toiminnallisuuden kautta paremmin oppiville. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että tällä pedagogisen ajatustavan muutoksella sivistystoimi perustelee koulujen tilaongelmista kumpuavaa pakkoa nostaa jo valmiiksi korkeita oppilasmääriä kouluissa. Jos sivin esitys menee pulinoitta läpi, pääsee sivi pälkähästä, johon se on joutunut hyvin kiistanalaisten koulujen lakkautusten jälkeen. Oppilasmäärät kasvavat lähes kaikkialla Vantaalla ja lakkautuksien myötä tilaa on yhä vähemmän (-600 oppilaspaikkaa). Antamalla ymmärtää, että uudenlaiset oppimisympäristöt eivät tarvitse yhtä paljon tilaa kuin entiset, jo nyt täyteen ahdettujen koulujen oppilasmaksimeita saadaan nostettua lähes neljänneksellä. Kysyin Ilkka Kalolta, onko todella niin, että uudet oppimisympäristöt voidaan toteuttaa näin paljon aiempaa tiiviimmissä tiloissa ja onko tästä olemassa jotakin tutkimustietoa. Kokeiluja on tehty, mutta todellisuus on oletettavasti se, että taloudelliset realiteetit ja lakkautusten taustalla olevat arvovaltakysymykset ovat niin voimakkaita, että laajempia tutkimuksia ja selvityksiä ei odotella.

 

 

Vantaan on osallistuttava hädässä olevien turvapaikanhakijoiden auttamiseen

 

Viime viikkoina Suomi on joutunut kohtaamaan ennennäkemättömän pakolaiskriisin vaikutukset. Uutiskuvat ja tarinat kriisin polttopisteistä koskettavat ja kauhistuttavat. Salakuljettajien kyyteihin kuolee päivittäin kotimaansa hätää pakenevia perheitä.
Turvapaikanhakijoita saapuu pääkaupunkiseudulle kymmenittäin joka päivä ja vain Helsinki on suurista kaupungeista kyennyt tarjoamaan heille majoitusta. Tilanteeseen on saatava pikaisesti muutos. On tärkeää, että Vantaa yhtenä Suomen suurimmista kaupungeista osallistuu vastuun jakamiseen maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa.

Sopivien tilojen löytyminen on osoittaunut haasteelliseksi sekä Vantaalla että Espoossa. Nyt tarvitaan luovia ratkaisuja ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Uskon, että ratkaisu löytyy, kun tahtoa on tarpeeksi. Olen iloinen, että kaupunginjohtaja Nenonen on selkeästi ilmoittanut, että Vantaalla on vahva tahtotila löytää tilaongelmaan ratkaisuja nopealla aikataululla ja että Vantaa haluaa kantaa vastuunsa hädässä olevien ihmisten auttamisessa.

Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki. Samalla kun toivotamme tervetulleeksi uusia asukkaita muualta maailmasta, on Vantaalle muualta muuttavat ihmiset saatava mahdollisimman nopeasti aktiiviseksi osaksi uutta yhteisöään. Olisi tärkeää, että Vantaalle saataisiin uudenlainen innovatiivinen henki kehittää maahanmuuttajien kielikoulutusta ja työllistymisen tapoja nykyistä tehokkaammiksi. Monikulttuurisuus voi olla Vantaalle vielä nykyistä enemmän suuri rikkaus.

 

Pormestarivaalit, joukkoliikenne ja Aviapoliksen kaavarunko (kaupunginhallitus 24.8.2015)

Kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 24.8. isoina asioina olivat mm. lausunto laista, jolla mahdollistettaisiin suorilla vaaleilla valittava pormestari ja kunnan alueelliset toimielimet, lausunto HSL:n talousarviosta, lausunto Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvityksestä ja Aviapoliksen kaavarunko.

Pormestarin ja alueellisten toimielimien suorat vaalit laajentavat mahdollisuuksia, joita kunnilla on toteuttaa kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Pormestarin vaali tapahtuisi kuntavaalien yhteydessä ja pormestarin kausi olisi vaalikauden mittainen. Lain muutos ei tarkoita, että kuntien tulisi alkaa valitsemaan pormestari ja tehdä se suorilla vaaleilla, vaan että jos joku kunta niin haluaa tehdä, lain muutoksen jälkeen se on mahdollista. Mielestäni mahdollisuuksien laajentaminen on hyvä asia. En kuitenkaan tässä vaiheessa haluaisi Vantaalle suoria pormestarivaaleja. Alueellisten toimielimien valitseminen suorilla vaaleilla on mielenkiintoinen lisä aluedemokratian toteuttamisen mahdollisuuksiin. Jos laki menee läpi, Vantaallakin voisi olla seuraavissa kuntavaaleissa vuonna 2017 ”valtuustovaalien” lisäksi myös aluetoimikuntien vaali, jossa valittaisiin alueelliset toimielimet. Nykyäänhän Vantaan aluetoimikuntiin jäsenet valitsee valtuusto.

Kaupunginhallitus antoi lausunnon HSL:n ensi vuoden talousarviosta ja teimme meille esiteltyyn pohjaesitykseen muutosesityksen, jonka esittelijä päätti ottaa omaan esitykseensä muuttaen alkuperäistä esitystä. Muutoksen myötä Vantaa voi käyttää linjastouudistuksen kehittämiseen varaamansa miljoona euroa koko bussilinjastonsa kehittämiseen, ei pelkästään liityntäliikenteen kehittämiseen. Tämä on tärkeää, koska elokuussa voimaan tulleen bussiuudistuksen myötä moni vantaalainen alue on huomannut joutuneensa aiempaa paljon heikompien bussiyhteyksien varaan. Nämä huononnukset eivät läheskään aina koske liityntäliikennettä. Vasemmiston edustaja Pirkko Kotila esitti lisäksi, että Vantaan kanta olisi, että tarkastusmaksu pidettäisiin 80 eurossa, eikä korotettaisi 100 euroon niin kuin HSL talousarviossaan ehdottaa. Kannatimme Vihreässä ryhmässä Kotilaa, mutta hävisimme asiassa 3-12. Lippujen hintojen korotuksista emme tehneet muutosesitystä, koska meille esitellyssä pohjaesityksessä Vantaa toivoo, että hinnat korottuisivat maksimissaan 3%, kun HSL itse ehdotti, että korotus olisi keskimäärin 6,9%. Pidimme Vantaan linjaa kohtuullisena.

Lausunnossa Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvityksestä toimme esiin huolen viheryhteyksistä ja niiden jatkuvuudesta uusien tielinjauksien puristuksissa. Tässäkin kohtaa esittelijä lisäsi lausuntoon meidän ehdotuksemme siitä, että tarvittavista viheryhteyksistä pidetään kiinni, kun uusia suunnitelmia laaditaan.

Viimeisenä isona asiana kaupunginhallituksessa oli Aviapoliksen kaavarunko. Kyseessä on todella iso uusi kaava, jossa lentokentän, Aviapoliksen uuden juna-aseman, Tuusulanväylän ja Kehä III:n väliselle alueelle rakennetaan uusi ”Aeropolis”, eli lentokentän ympärille rakentuva monipuolinen lentokenttäkaupunki. Sinne sijoittuu 60 000 uutta työpaikkaa ja 20 000 asukasta. Nostimme keskustelussa esiin erityisesti alueen joukkoliikenneyhteydet. Toiveenamme olisi, että samalla kun alueelle saadaan paljon uusia joukkoliikenteen käyttäjiä, voitaisiin myös Jumbo yhdistää syöttöliikenteellä Aviapoliksen asemaan ja saada se niin järkevien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Se ilmeisesti tulevaisuudessa todella tämän kaavan myötä mahdollistuu ja liikennevälineenä saattaa olla pikaraitiotie. Kaiken tämän toteutuminen on kuitenkin vielä melko kaukana tulevaisuudessa.