Aihearkisto: Tiedotteet

Minä ja Vantaan nuorisopalvelut uuden edessä

Viime viikon maanantaina tulin valituksi Vantaan nuorisopalveluiden johtajaksi. Valinta oli lopulta itselleni aikamoinen pommi. Olin toki hakenut tehtävää ja käynyt läpi aikamoisen tiukan prosessin, johon sisältyi mm. neljä eri haastattelua ja yhteensä noin 10 tuntia kestäneet henkilöarviointiyrityksen tekemät testit. Vaikka mahdollisuus siihen, että elämäni siirtyy johonkin ihan uuteen vaiheeseen oli olemassa, valinta tuntui aluksi käsittämättömältä, koska se muuttaa elämääni niin kokonaisvaltaisesti.

Olen viimeiset viisi ja puoli vuotta työskennellyt Lasten ja nuorten säätiössä ja saman ajan panostanut lähes koko vapaa-aikani maailmanparantamiseen, tai vähintäänkin Vantaan parantamiseen, politiikan kautta. Sillä kaupunginhallituksen puheenjohtajan vasaran napautuksella, jolla minut valittiin nuorisopalveluiden johtajaksi, molemmat näistä minun arkeni todellisuuksista ja niihin kuuluvat minulle tärkeät ihmiset katoavat ja tilalle astuu jotain ihan muuta.

Mitä pidemmälle aika kuluu, sitä innostuneempi olen tulevasta. Olen saanut nähdä Lasten ja nuorten säätiön kotimaan toiminnan päällikkönä todella laajasti erilaisia tapoja tukea nuoria ja tehdä nuorisotyötä. Olen oppinut todella paljon niistä inhimillisistä lähtökohdista, jotka on toteuduttava, jotta nuorten kanssa tehtävä työ on tuloksellista. Olen työskennellyt kuntien, järjestöjen, yritysten ja taiteilijoiden kanssa, aina erilaisissa yhteistyökuvioissa. Haluan tuoda oppimaani tekemisen tapaa, laajaa yhteisvastuullista ajattelua ja yhdessä tekemisen kulttuuria Vantaalle. Minulla on laajat verkostot, joista uskon olevan Vantaalle paljon hyötyä ja joiden myötä voimme pysyä nuorisotyön uusien tuulien aallon harjalla.

Samaan aikaan olen Vantaan valtuustossa ja kaupunginhallituksessa oppinut viimeisten neljän vuoden aikana todella paljon vantaalaisesta todellisuudesta, arvoista, tekemisen tavoista, päätöksentekojärjestelmästä ja niin edelleen. Uskon, että tästä ymmärryksestä on tulevassa työssäni todella paljon hyötyä. Tulen katsomaan nuorisopalveluita lähtökohtaisesti osana koko kaupungin kokonaisuutta. Haluan, että kaikilla toimialoilla tehdään asioita myös nuorten näkökulmaa ajatellen. Haluan, että me nuorisopalveluissa teemme asioita myös muiden toimialojen ja koko kaupungin tavoitteita ajatellen. Haluan, että olemme yhdessä joustavia ja herkkiä vastaamaan nopeastikin niihin tarpeisiin, joita nuorten elämästä nousee. Ja haluan, että olemme myös kriittisiä omalle työllemme ja arvioimme koko ajan sen vaikuttavuutta – eli sitä, teemmekö oikeita asioita, jotta saavutamme tavoitteemme.

Oman nuoruuteni olen viettänyt sirkuskoulussa Suvelan lähiössä, jossa olen nähnyt hyvin monenlaista elämisen tapaa ja ihmiskohtaloa. Olen kasvanut yhdessä tekemisen ja erilaisuuden arvostamisen keskellä. Lähtökohtani myötä ajatteluni on hyvin voimakkaasti jokaisenlaista ihmistä kunniottava ja tärkein tavoitteeni onkin, että jokainen vantaalainen nuori voisi kasvaa omaksi itsekseen, siihen täyteen potentiaaliin, joka hänessä uinuu. Samalla kokien kuuluvansa omaan lähiyhteisöönsä ja olevansa merkityksellinen ja aktiivinen osa sitä. Tätä tavoitetta lähdemme edistämään laajalla yhteisrintamalla yhteistyössä eri toimialojen, järjestöjen, vantaalaisten yritysten ja yksityisten ihmisten kanssa.

 

img_3793

Tämä kuva Vantaan kaupungintalon kauniista aulasta on otettu suurin piirtein samalla hetkellä, kun minut viereisessä huoneessa valittiin Vantaan nuorisopalveluiden johtajaksi.

Vantaalla kootaan vapaaehtoiset yhteen pakolaisten auttamiseksi

Pohdimme tänään illalla keskustelutilaisuudessa Tikkurilassa, mitä voisimme tehdä yhdessä pakolaisten auttamiseksi Vantaalla. Minun lisäkseni tilaisuuden alustajina olivat kansanedustaja Jani Toivola ja seurakuntayhtymällä pakolaisten auttamisen koordinoinnista vastaava Katri Korolainen.

Vantaalla on kehitetty viimeisen kuukauden aikana tehokas vapaaehtoistyön malli, jonka kautta kaupunki koordinoi yhdessä Punaisen Ristin ja seurakunnan kanssa vastaanottokeskuksissa tehtävää vapaaehtoistyötä. Tarkoituksena on koota kaikki voimavarat yhteen sen sijaan, että kaikki sähläisivät omia puuhiaan pienissä porukoissa ja erillisissä FB-ryhmissä. Vapaaehtoisia on nyt ilmoittautunut mukaan noin sata ja homma vaikuttaisi olevan erittäin hyvässä vauhdissa ja hienosti hallinnassa. Toki vapaaehtoisia tarvitaan mielellään vielä lisää, koska turvapaikanhakijoita on Vantaalle tullut vajaan kuukauden sisällä jo 1100 ja he asuvat neljässä eri vastaanottokeskuksessa. Tekemistä riittää.

Keskusteluissamme korostui se, että ihmisten kohtaaminen ja kuunteleminen on yksi oleellisimmista asioista, kun toivotetaan uusia asukkaita tervetulleeksi Suomeen ja Vantaalle. Ei kohdella turvapaikanhakijoita yhtenä massana, vaan huomioidaan se, että he tulevat hyvin erilaisista taustoista ja heillä on erilaisia tarinoita. On tärkeää vahvistaa jokaisen omaa identiteettiä ja löytää tulijoiden vahvuudet ja osaamiset ja saada ne käyttöön. Monilla tulijoista on paljon osaamista ja he ovat koulutettuja ihmisiä.

Pohdin myös sitä, kuinka saisimme etelän maista tuotua näiden ihmisten mukana myös sikäläistä positiivista ja yhteisöllistä ilmapiiriä. Emme siis vain kotouttaisi heitä meidän kulttuuriimme, vaan oppisimme heiltä niissä asioissa, joissa meillä täällä olisi paljon oppimista. Voisimme oppia vähän ”koko kylä kasvattaa” – mentaliteettia ja positiivista, yhteisöllistä elämänasennetta, jossa yhdessä tekeminen ja naapuriavun tarjoaminen olisi luonnollista.

Syksyn politiikkaan turvapaikanhakijat liittyvät sikäli, että olisi hyvä varautua kielikoulutuksen osalta uusien kielitaidottomien vantaalaisten määrän suureen kasvuun ensi vuonna. Tulemmekin esittämään budjettineuvotteluissa, että toiminnalliseen matalan kynnyksen kielikoulutukseen lisätään varoja. On tärkeää saada uudet vantaalaiset mukaan arjen elämänmenoon ja yhteisöihin mahdollisimman nopeasti.

 

 

Vihreitä tavoitteita budjettineuvotteluihin

Valtuustossa eletään vuoden tärkeimpien päätösten aikaa. Talousneuvottelut ovat vauhdissa ja parin viikon sisällä päätetään, mihin palveluihin Vantaalla ensi vuonna laitetaan rahaa, mikä on veroprosentti ja mistä mahdollisesti leikataan.
*
Meillä Vihreillä on neuvotteluihin lähdettäessä lista tavoitteita, joista osa isompia, toiset vähän pienempiä.
*
Eniten olen itse, ja uskoakseni myös muu ryhmä, huolissani sosiaali- ja terveystoimialan pärjäämisestä nykyisillä resursseilla. Kaupungissa vanhusten määrä kasvaa, huonon taloustilanteen vuoksi perheillä menee aiempaa huonommin ja resursseja ei silti olla lisäämässä, vaikka jo nyt tilanne on vaikea eikä vaikeissa tilanteissa eläviä ihmisiä pystytä auttamaan tarpeeksi. Muistisairaiden vanhusten määrän uskotaan kasvavan 150:llä ja laitoshoidon vähentyvän. Silti kotipalveluun ei olla palkkaamassa yhtään lisäkäsiä.
*
Toisaalta lastensuojelussa on todella niukat resurssit tarpeisiin nähden ja ennaltaehkäisevään työhön ei panosteta tarpeeksi, jotta perheiden kriisit saataisiin pysäytettyä alkuunsa. Vaikka kaupungissa yritetään sitovan tavoitteen mukaisesti vähentää lastensuojelun asiakkuuksia, arvioidaan sekä kiireellisten sijoitusten että huostaanottojen lisääntyvän. Olisi todella tärkeää saada tämä nouseva trendi katkaistua riittävän perheiden kotipalvelun avulla.
Niinpä tulemme esittämään muutamien lisätyöntekijöiden palkkaamista vanhusten kotipalveluun, lastensuojeluun ja perheiden kotipalveluun.
*
Muita tärkeitä tavoitteitamme ovat:
*
– ”Koulupudokkaiden määrän vähentäminen” ja ”Jokaiselle mahdollisuus harrastukseen” sitoviksi tavoitteiksi kaupungille
– Nuorten työllistymistä edistävän Petra-hankkeen jatkon varmistaminen sekä maahanmuuttajataustaisten vantaalaisten työllistäminen uusien toimintamallien avulla
– Hyvien joukkoliikenneyhteyksien varmistaminen myös niille, jotka eivät asu Kehäradan varrella
– Ruskeasannan aseman avaaminen ensi vuoden aikana
– Heurekan laajennuksesta syntyvien lisäkulujen arvioiminen ennen laajennuksesta päättämistä

Miksi äänestän Eurovaaleissa sunnuntaina 25.5. Vihreitä?

 

Syitä on monia.Yksi on tietenkin se, että tunnen useita ehdokkaita ja tiedän, että he ovat todella osaavia ja ajavat niitä asioita, jotka ovat minullekin tärkeitä.
Itse teen valinnan Oras Tynkkysen ja Anni Sinnemäen välillä. Mutta Vihreä lista on todella hyvä ja sieltä löytyy monia muitakin erinomaisia vaihtoehtoja:

http://www.vihreat.fi/blogit/vihreat/kampanjablogi-tutustu-vihreisiin-ehdokkaisiin

 

Muihin puolueisiin verrattuna Vihreillä on yksi selkeä etu. Vihreiden ryhmä Euroopassa on parlamentin yhtenäisimpiä. Niitä asioita, joita Vihreät ehdokkaat täällä ajavat, he voivat aidosti olla toteuttamassa myös Euroopan parlamentissa. Näin ei ole useimpien muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. He saattavat ajaa vaalikampanjassaan Suomessa asioita, joita heidän tuleva Eurooppalainen parlamenttiryhmänsä vastustaa.

 

Muita tärkeitä syitä Vihreiden äänestämiseen on hienosti koottuna tässä Satu Hassin kokoamassa listassa:

5 hyvää syytä äänestää Vihreitä

 

1. Vihreät johdonmukaisimpia ilmastonsuojelussa

EU-parlamentin vihreä ryhmä on parlamentin kaikista ryhmistä ollut johdonmukaisimmin kunnianhimoisen ilmastonsuojelun puolella.

Mutta pelkästään se ei ratkaise, mitä nappia painaa. Vihreät ovat myös kaikkein aktiivisimmin tekemässä taustatyötä ilmastonsuojelun viemiseksi eteenpäin; lobbamassa komissiota, ottamassa yhteyksiä ilmastonsuojelua kannattaviin yrityksiin, tutkijoihin, kansalaisjärjestöihin, poliitikkoihin EU-maiden ulkopuolella, ja myös luomassa yhteyksiä näiden välille.

2. Vihreät asettavat rajoja rahamaailman saalistukselle muiden kustannuksella

Vihreät varoittivat jo ennen talouskriisiä niistä rakenteellisista ongelmista, jotka olivat luomassa finanssikuplaa ja sitä finanssiromahdusta, jonka jälkiseurauksista Suomikin kärsii yhä. Vihreät ovat ajaneet pankkien ja finanssialan valvonnan tiukentamista ja saaneet siinä merkittäviä edistysaskeleita, joista yhtenä yksityiskohtana on katon säätäminen pankkiirien bonuksille.

3. Vihreät ajavat sosiaalista Eurooppaa

Vihreät ajavat sosiaalista ja oikeudenmukaista Eurooppaa, eli Eurooppaa, jossa työehdot ovat reiluja, yritykset eivät voi kilpailla polkemalla työehtoja ja sosiaaliturvan vähimmäisnormit koskevat kaikkia.

Vihreät ovat myös arvostelleet talouspolitiikkaa, joka on pahentanut ongelmamaiden yhteiskunnallista kriisiä.

4. Suuren rahan lobbarit eivät vie vihreitä

Käytännöllisesti katsoen kaikista muista poliittisista ryhmistä EU-parlamentissa löytyy jäseniä, jotka ainakin ajoittain ovat valmiita ajamaan esimerkiksi pankkien, auto-, kemian- tai tupakkateollisuuden, kivihiili- tai ydinvoimabisneksen asiaa, varsinkin, jos ala on heidän kotimaassaan taloudellisesti merkittäviä.

Vihreät ovat toisenlaisia ja sen tietävät myös suuren rahan lobbarit. Viime vuonna, kun käsiteltiin uutta tupakkadirektiiviä, Philip Morris -yhtiön savukepakkauksissa oli lappuja, joissa väitettiin, että tupakoijia ollaan leimaamassa toisen luokan kansalaisiksi ja kehotettiin lähettämään mepeille vihaisia sähköposteja. Philip Morrisin kampanjasivujen listasta puuttuivat vihreiden meppien yhteystiedot, firma tiesi, että vihreiden lobbaaminen on turhaa työtä.

5. Vihreät puolustavat kaikkien ihmisoikeuksia

Vihreät puolustavat kaikkien ihmisoikeuksia, riippumatta ilmansuunnasta, uskonnosta, ihon ja poliittisen katsomuksen väristä. Muissa ryhmissä ainakin osalla jäsenistä on taipumusta katsoa läpi sormien ihmisoikeuksien ja sananvapauden loukkauksia joko oikeiston tai vasemmiston hallitsemissa maissa, tai puolustaa vain kristittyjen uskonnonvapautta.

Vihreät puolustavat myös Euroopan ulkopuolelta tulevien siirtolaisten ja pakolaisten oikeuksia. Vihreät ovat vastavoima nationalismille, ja paljastavat valheita, joita levitetään maahanmuuttajien aiheuttamista jättikustannuksista.

Satu Hassi

vihreä MEP 2004-2014

vihrea_nuoli_pieni

Vastaesitys opetuslautakunnan kokouksen koulujen lakkauttamiseen

 

 

VASTAESITYS opetuslautakuntaan 15.10.2013, esityslistan kohtaan 16 a. 
Esitämme, että

a)     Hevoshaan ja Tuomelan kouluja ei lakkauteta v. 2016. Kulomäen koulun kahden paviljongin käytöstä voidaan luopua 1.8.2014 ja yhdistää Kulomäen ja Vierumäen koulujen toiminnat 1.8.2014, jolloin Kulomäen koulu muuttuu Vierumäen koulun opetuspisteeksi sekä luopua Viertolan koulun vanhimman paviljongin käytöstä 1.1.2014.

b)    Vantaan peruskouluverkosta ja koulujen kunnosta tehdään laaja, monipuolinen selvitys 10 – 20 vuoden aikajänteellä. Selvityksessä huomioidaan tulevat oppilasmäärät, kouluverkoston kunto ja koulukiinteistöjen muunneltavuus ja monikäyttömahdollisuudet, sekä turvalliset ja kohtuumittaiset koulumatkat. Kouluverkkoon kohdistuvista muutoksista/ säästöistä kuten Hevoshaan ja Tuomelan koulun lakkautuksista päätetään vasta sen valmistuttua.

c)     Sivistystoimen säästövaatimuksissa huomioidaan sivistysviraston tekemät säästöt suhteessa koulujen kokonaisoppilasmäärään sen sijaan, että säästöjen määrää suhteutetaan vuoden 2012 kuluihin.
ESITYKSEN TAUSTAA:

kohtaan a)

Vantaan kaupungin tulisi kasvavien oppilasmäärien, vanhentuvien koulurakennusten ja uusien asuinalueiden takia laatia perusteellinen kouluverkkoselvitys ensi vuoden aikana.

Selvityksen tulisi huomioida pitkäntähtäimen kehitys esimerkiksi 10- 20 vuoden tähtäimellä.
Selvityksessä tulee ottaa huomioon nykyisten oppilasmäärämaksimien lisäksi mm:

–  koulujen kuntokartoitukset (ne tulee selvityksen myötä tehdä myös kouluista, joista vielä ei ole tehty)

– yhteistyömahdollisuudet varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa

–  hallinnolliset yhdistämismahdollisuudet

 

–  eri koulukiinteistöjen tarpeet ja vahvuudet laajemmin kuin pelkkien numeeristen (euromäärät, oppilasmäärät, pinta-alat) arvojen pohjalta.

– eri koulujen pienryhmätilojen tarve (esim. sosiaalisesti haastavalla alueella tai runsaasti erityistä tukea tarvitsevia oppilaita sisältävässä koulussa)

 

– koulujen fyysinen toimintaympäristö ja sen soveltuvuus koulutoimintaan

–  koulutilojen sopivuus nykymuotoiseen koulutoimintaan ja koulujen muunneltavuus tulevaisuuden tarpeisiin
Vantaan peruskoulujen tulevaisuutta pohdittaessa on tärkeää arvioida myös laadullisia seikkoja, ei pelkästään määrällisiä. Laadulliset seikat voisi ottaa huomioon esimerkiksi pisteytyksen kautta. Perusteellisen kouluverkkoselvityksen pohjalta tulee laatia muutama vaihtoehtoinen ehdotus kouluverkon kehittämisestä. Skenaarioiden taustalle tulee laatia myös ihmisvaikutusten arviointi.

Laaja valmistelu ja vaihtoehtojen esittely varmistaa pitkäjänteiset, toimivat, turvalliset ja terveelliset kouluratkaisut Vantaan koululaisille.

 

kohtaan b)

 

Vantaan oppilasmäärä kasvaa 250 oppilasta/vuosi. 10 vuodessa meillä on 2500 oppilasta enemmän. Jos uusia kouluja ei rakenneta (Ilolan paviljongin ja Aurinkokiven lisäksi) peruskoulutilat tiivistyvät tulevien 10 vuoden aikana joka tapauksessa, vaikka kouluja ei lakkauteta.

Säästöt käyttömenoissa kumuloituvat joka vuosi niin, että v. 2022 tilasäästöt ovat 5,3 miljoonaa euroa vuodessa, kun tarkastellaan käyttömenoja suhteutettuna oppilasmäärään. Koulujen käyttömenotkin tulevat muuttumaan, koska koulujen palveluiden tuottamistoimintaa ollaan tehostamassa.

Lisäksi säästetään investointikuluissa 4-5 koulurakennuksen verran, kun uusia kouluja ei rakenneta. Mikäli pidettäisiin yllä nykyistä tilankäyttöä (n. 12,5 m2/oppilas), pitäisi uusi koulu rakentaa lähes joka toinen vuosi. Pelkästään antamalla nykyisten koulujen täyttyä vuosittaisen oppilasmäärän kasvun myötä, säästetään useita kymmeniä miljoonia euroja tulevan kymmenen vuoden aikana (tilatehokkuussuunnitelman 10,5 m2/oppilas mukaisesti).

 

 

 

Yksinäisyys kaupungissa, ja mitä sille voisi tehdä

Vaalien myötä olen viettänyt paljon tavallista enemmän aikaa kadulla ihmisten kanssa jutellen. Olen nähnyt uuden puolen Vantaasta.

Olen tarjonnut kahvia, teetä ja pullaa Vantaan eri lähiöissä. Monet kävelevät kiireisinä ohi. Itsekin olisin yleensä yksi heistä. Kun vaalityön myötä pysyn useita tunteja paikallani ja tapaan niitä, joilla ei ole kiire mihinkään, olen nähnyt asioita uudella tavalla.

Kaupungissa asuu paljon yksinäisiä ihmisiä. Joka paikassa johon olemme pysähtyneet kahvipannun kanssa, ilmestyy pian lähialueen asukas tai pari, jotka jäävät juttelemaan pitkäksi aikaa. Ensin aloitetaan vaaleista, mutta lopulta jutellaan arjen pienistä iloista ja suruista, elämästä. Nämä ihmiset eivät todellisuudessa ole tippaakaan kiinnostuneita vaaleista. He ovat kiinnostuneita toisen ihmisen seurasta ja mahdollisuudesta jakaa ajatuksia, koska heillä ei siihen tavallisesti ole mahdollisuutta.

Monissa lähiöissä paikallinen pubi on ainoa paikka, jossa voi istua alas ja tavata muita. Mutta jos ei halua viettää iltojaan tuopin ääressä, missä voi tavata muita ihmisiä?

Alan olla yhä vakuuttuneempi siitä, että yksi isoimmista syistä eri ikäisten ihmisten syrjäytymiseen on yksinäisyys. Useimmista suomalaisista kaupungeista puuttuu tiloja, joissa olisi mahdollista tavata ihmisiä humaltumatta tai ostamatta ylihintaisia kahvilatuotteita.

Vantaalla on paljon työttömiä, jotka istuvat kotonaan ja toivovat, että he kelpaisivat vielä johonkin, pääsisivät tapaamaan muita ihmisiä ja tekemään jotain hyödyllistä. Miksemme ottaisi käyttöön lähiöissä olevia tyhjiä tiloja ja perustaisi kohtaamispaikkoja. Niissä voisi olla myynnissä kahvia ja pullaa omakustannehintaan, lehtiä luettavaksi, lautapelejä pelattavaksi. Kuka tahansa voisi poiketa sisään ja jutella muiden kanssa. Tilojen emänniksi ja isänniksi palkattaisiin paikallisia työttömiä. Ohjelmassa voisi olla neulepiirejä, korttipeli-iltoja, tai vaikka avoimen päiväkodin kaltaista pientä lastenhoitotoimintaa.

Uskon, että kylätalo olisi hyvä ja edullinen tapa ehkäistä yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja jopa päihdeongelmia.

Kaikille töitä

Osallistuin tänään työllisyysaiheiseen vaalipaneeliin Korsossa. Työllisyyden hoito on yhä tärkeämmäksi käyvä aihe, johon monien on vaikea ottaa kunnolla kantaa. Työllisyyspalveluiden tukiviidakko, erilaiset palvelutoiminnot ja terminologia vaativat turistilta aikamoista perehtymistä ennen kuin kokonaisuus on hallussa.

Vantaalla työllisyysasiat on (ehkä monien mielestä yllättäen) hoidettu harvinaisen hyvin. Kun nuorten yhteiskuntatakuu (eli takuu siitä, että nuori saa kolmen kuukauden sisällä koulutus tai työpaikan) astuu ensi vuoden alussa voimaan, on Helsinki pulassa, kun joutuu keksimään ”sijoituskohteen” jopa tuhannelle nuorelle, joilla ei ole koulutus- eikä työpaikkaa. Vantaalla ongelmaa ei ole, sillä nuorille suunnattua ohjaus- ja tukipalvelua on pidetty yllä ilman pakkoa jo useiden vuosien ajan. Tämä panostus alkaakin nyt tuottaa tulosta. Vantaalla nuorten työttömyys on laskenut noin 20% viimeisen vuoden aikana, kun Helsingissä ja Espoossa se on noussut.

Taas yksi todiste siitä, että ennalta ehkäisevät toimenpiteet maksavat itsensä takaisin niin hyvinvoivempina ihmisinä kuin taloudellisina säästöinäkin.

Yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien osalta luvut eivät ole yhtä kannustavia. Toinen hankalasti työllistyvä ryhmä on maahanmuuttajat, joiden osuus työttömistä on jopa 35%. Jotta nämä passiivisessa työttömyyden tilassa ovat ihmiset saataisiin aktiiviseen, osallistuvaan rooliin yhteisössämme, on tehtävä isoja uudistuksia toimintatapoihin. Miksi istuttaa ihmisiä kodeissaan masentumassa, kun heille olisi tärkeitä tehtäviä monissa pienissä ja isoissa töissä kunnalla ja kausiluonteisissa töissä yrityksissä ja kolmannella sektorilla? Suurin osa ihmisistä voi paremmin, kun pääsee tekemään merkityksellistä työtä ja toimimaan yhdessä muiden kanssa.

Vantaalle olisikin otettava käyttöön ns. Paltamon malli. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille löytyy töitä. Työt voivat olla joko erilaisia kunnalla tehtäviä työtehtäviä, kuten kouluisännän hommia, puistotyöntekijän töitä tai muita sen kaltaisia, tai kausiluonteisesti työntekijöitä voidaan ”vuokrata” eteenpäin yrityksiin tai yhdistyksiin vaikkapa remontti- tai leiriohjaajan töihin. Toimintaa organisoi ns. yhteiskunnallinen yritys, jota Paltamossa kutsuttiin ”Työvoimataloksi”. Työvoimatalossa tehdään myös pienimuotoista omaa työtä, kuten ompelu- ja puutöitä.

Paltamon malli antaisi kaikille mahdollisuuden aktiiviseen roolin yhteiskunnassa. Parhaimmillaan se voi toimia välivaiheena matkalla kohti perustuloa, jossa ihmisten on mahdollista ilman välissä toimivia tahoja ottaa itsenäisesti vastaan lyhytkestoisiakin töitä ja tulla silti toimeen. Mutta perustulosta ehkä joskus myöhemmin lisää.

Kuntavaaliehdokas Åstrand työllisyyttä koskevassa vaalipaneelissa Korsossa 4.10.2012
Kuva: Minna Kuusela

Vantaan Vihreät: lyhytnäköisiä palveluiden säästöjä ei saa toteuttaa

Vantaan vihreä valtuustoryhmä vaatii, että kriittiset ennalta ehkäisevät palvelut on säilytettävä. Tämä voidaan toteuttaa hidastamalla virkamiesten esittämää kaupungin velan takaisinmaksunopeutta. Ehdotetussa talous- ja velkaohjelmassa on useita kohtia, jotka aiheuttavat tulevaisuudessa turhaa inhimillistä kärsimystä ja korjaavien toimien myötä isoja taloudellisia menetyksiä.

– Vantaan kaupunki on siirtämässä erityisoppilaat lähikouluihin. Samanaikaisesti koulujen mahdollisuudet tukea erityistä tukea tarvitsevia vähenevät radikaalisti, jos suunnitelma sadan kouluavustajan säästöstä menee läpi. Tämä on täysin kestämätön yhtälö. Vihreät tulevat vastustamaan kouluavustajista säästämistä viimeiseen asti, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Anniina Kostilainen.

– Vantaalla ollaan kehitetty lastensuojelussa intensiivistä perhetyötä, jonka myötä kiireellisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on ratkaisevasti vähentynyt. Samalla on säästetty satoja tuhansia euroja. Nyt tällaisista toiminnoista ollaan leikkaamassa. Ennaltaehkäisystä ei kannata säästää, sanoo valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Mikko Mäkelä.

Vihreä valtuustoryhmä on laatinut listan toimista, joista tehtäviä leikkauksia ryhmä ei tule hyväksymään. Vihreät tulevat tekemään seuraavanlaisen vaihtoehtoisen esityksen talous- ja velkaohjelmaan:

Näistä Vihreät eivät halua tinkiä:

– kouluavustajat
– lastensuojelun kotipalvelut ja intensiiviperhetyö sekä neuvolan
perhetyöntekijät
– terveyskeskuslääkärien määrä sekä terveysneuvontapalvelu
– vanhusten kotona jaksamisen tukeminen
– kuntoutuksen tukeminen
– nuorten toimeentuloasiakkaiden tukeminen
– syrjäytymistä ehkäisevä järjestötyö
– työttömien palkkatuki
– ammatillisen koulutuksen tukipalvelut
– luontokoulu
– katupölyn poisto ja auraus, terveysmenojen ehkäisynä

Pelkästään velan takaisinmaksunopeutta hidastamalla ylläolevat palvelut voidaan säilyttää.

Lisäksi Vihreät ovat esittäneet seuraavia säästötoimenpiteitä:

– Energian, veden ja paperin kulutusta vähennetään ja jätteitä
lajitellaan tehokkaammin
– Tarkistetaan kumppanuudet ja sopimukset
– Otetaan käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmistot
– Viestinnän julkaisujen painopiste sähköisiin julkaisuihin (painotuotteet
vain kohdennetusti)
– Loppiaisvastaanotto lakkautetaan
– Lautakuntien ja aluetoimikuntien kokoa pienennetään
– Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot eivät kasva kolmen tunnin jälkeen
– Matkakorvaukset luottamushenkilöille maksetaan vain julkisten taksojen mukaan

Lisätiedot:

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Anniina Kostilainen 0445840164
Valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Mikko Mäkelä 0503417386

Perheitä on autettava ajoissa

8-vuotiaan tytön surman uutisoinnin seuraaminen on ollut vaikeaa, mieltä raastavaa. Tekisi mieli suojata itseään ja sulkea silmät pahuudelta. Kun kotona on saman ikäinen lapsi, se kouraisee ehkä entistäkin syvemmältä.

Samalla tämä tapaus yhdessä kuohuttavien perhesurmien kanssa avaa toivottavasti myös ihmisten silmiä näkemään, mitä tapahtuu monien suljettujen kotiovien takana. On paljon perheitä, joilta puuttuu kyky tarjota lapsilleen turvallinen koti ja arki. Näiden perheiden vanhemmat tarvitsevat siihen apua ja tukea. On myös perheitä, joissa on hetkittäin tilanteita, joissa voimat ovat vain kerta kaikkiaan loppu. Kun silloin saa tukea ulkopuoliselta, voi pienikin hetkellinen apu auttaa selviämään pahimman ohi. Toisaalta, jos apu jää saamatta, voi alamäki olla pitkä ja raskas.

Itse törmäsin perheiden rajuihin tilanteisiin luokanopettajaharjoittelijana vantaalaisessa ala-asteen koulussa kymmenisen vuotta sitten. Luokalla, jossa tein opetusharjoitteluni, oli oppilailla harvinaisen rajuja taustoja. Moni lapsi pelkäsi loma-aikoja, koska silloin kotona alkoi raju päihteiden käyttö ja lasten elämä muuttui hyvin turvattomaksi. Arkena koulu oli monille turvasatama, jonne jotkut halusivat jäädä koulupäivän jälkeenkin. Opettaja oli heille ehkä ainoa terve aikuiskontakti. Mustelmat lapsilla olivat tavallisia, vanhemmat selittivät niitä lapsen kömpelyydellä: taas se typerä poika oli törmännyt vahingossa tolppaan. Lastensuojeluilmoituksia jouduttiin tekemään usein.

Uskon, että tärkeä keino ehkäistä tällaisia tapauksia, on kaupungilta helposti saatavat toimivat perhepalvelut, joissa kaupungin työntekijällä on tarpeen tullen aikaa perheille, mahdollisuus nähdä ongelmat ja tarjota apua. Näin ehkäistään niin lasten ja vanhempien pahoinvointia kuin huostaanottojakin.

Perheiden tukemisessa ottaisin mallia myös Ruotsissa käytössä olevista vanhemmuuden vertaisryhmistä ja toisin ne meille Vantaalle. Tarkoitan neuvolatoiminnan yhteydessä kokoontuvia ryhmiä, joissa samaan aikaan ensimmäisen lapsensa saavat vanhemmat kokoontuvat neuvolan tiloissa viikoittain jo ennen lapsen syntymää ja lapsen syntymän jälkeen ainakin siihen asti kunnes lapsi täyttää vuoden. Tästä toiminnasta on Ruotsissa saatu erittäin hyviä kokemuksia. Yleensä ryhmät ovat jatkaneet itsekseen tapaamisiaan vuosikaudet ilman neuvolan tukeakin. Vertaistuen avulla muuten yksin ongelmiensa kanssa jäävät perheet löytävät muita vanhempia, joilta saa tukea niin pieniin kuin isoihinkin kysymyksiin.

Vertaisryhmät ovat helppo ja edullinen tapa lisätä yhteisöllisyyttä siellä, missä sitä ehkä eniten tarvitaan. Nuoret perheet joutuvat ensimmäisen lapsen saadessaan aivan uuteen tilanteeseen ja uuteen elämänvaiheeseen. Keskelle sellaisia jokapäiväisiä kysymyksiä lapsen kasvatukseen ja parisuhteeseen liittyen, joihin ei ihan helposti löydy vastauksia. Vantaan kaltaisessa kaupungissa monilla asuu suku kaukana eikä luontevaa tukiverkostoa ole. Tarvitaan siis uusia tapoja luoda tukiverkostoja.

Tällä hetkellä perheiden tukeminen on Vantaan säästölistalla leikattavien palveluiden joukossa. Ei ajeta näitä palveluita alas Vantaalla, vaan lisätään resursseja! Leikkaaminen olisi todella lyhytnäköistä ja vastuutonta. Pidemmän päälle perhepalveluiden ylläpito kannattaa myös taloudellisesti, sillä se vähentää tutkitusti huostaanottojen tarvetta.

Kuva: Trisha Krauss

Vantaalla suunnitellaan älyvapaita säästötoimia

Osallistuin tänään varavaltuutettuna Vantaan kaupunginvaltuuston infotilaisuuteen. Ennen tilaisuutta Näpit irti koulusta -kampanja järjesti ohjelmallisen mielenosoituksen valtuuston edessä. Meillä valtuutetuilla ja varavaltuutetuilla, jotka vastustamme noita samaisia koulusäästöjä, oli hieman hankala asema.  Toisaalta meillä on täysi syy osallistua mielenilmaukseen, samalla kuitenkin osoitamme tavallaan mieltä itsellemme. Kampanjan moottorina toimii Vihreiden varavaltuutettu. Hänen tilanteensa vasta mielenkiintoinen onkin. Hän organisoi kampanjaa, jonka pääkohteena on valtuusto, johon hän itse kuuluu. Tällaisiin kaksoisrooleihin kai päättäjien painavissa saappaissa aina välillä joutuu tottumaan.

Pääasiakohtana valtuuston infotilaisuudessa oli Vantaan virkamiesten esittämä talous- ja velkaohjelma. En ymmärrä, miten mm. perussuomalaisten ja demareiden valtuutetut, jotka ovat vuosien ajan puhuneet vähäosaisten, lasten ja vanhusten puolesta, voivat nyt kirkkain silmin kannattaa kaikkia talous- ja velkaohjelman kohtia. Sadan kouluavustajan säästämisestä kirjoitin jo edellisessä blogissani. Ohjelmassa on kuitenkin monia muitakin täysiä idioottimaisuuksia. Yksi on intensiivinen lastensuojelun perhetyö. Tällä toimintamallilla on säästetty satoja tuhansia euroja, kun kiireelliset huostaanotot ovat vähentyneet. Nyt kaupunki hakee ”säästöjä” lopettamalla tällaiset pitkällä tähtäimellä sekä inhimillistä kärsimystä, että kaupungin varoja säästävät toimintamallit. Eihän näissä suunnitelmassa ole mitään mieltä. Onneksi kuulun Vihreään valtuustoryhmään, joka on tehnyt seuraavanlaisen muutosesityksen säästöohjelmaan:

Näistä emme halua tinkiä:
– kouluavustajat
– lastensuojelun kotipalvelut ja intensiiviperhetyö sekä neuvolan
perhetyöntekijät
– terveyskeskuslääkärien määrä nykyisellä tasolla sekä terveysneuvontapalvelu
– vanhusten kotona jaksamisen tukeminen
– kuntoutuksen tukeminen
– nuorten toimeentuloasiakkaiden tukeminen
– syrjäytymistä ehkäisevä järjestötyö
– työttömien palkkatuki
– ammatillisen koulutuksen tukipalvelut
– luontokoulu
– katupölyn poisto ja auraus, terveysmenojen ehkäisynä
Pelkästään velan takaisinmaksunopeutta hidastamalla ylläolevat
palvelut voidaan säilyttää.
Lisäksi olemme esittäneet näitä säästötoimenpiteitä:
– Energian, veden ja paperin kulutusta vähennetään ja jätteitä
lajitellaan tehokkaammin
– Tarkistetaan kumppanuudet ja sopimukset
– Otetaan käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmistot
– Viestinnän julkaisut siirretään sähköiseen muotoon (painotuotteet
vain kohdennetusti)
– Loppiaisvastaanotto lakkautetaan
– Lautakuntien ja aluetoimikuntien kokoa pienennetään
– Luottamushenkilöiden kokouspalkkiot eivät kasva kolmen tunnin jälkeen
– Matkakorvaukset luottamushenkilöille maksetaan vain julkisten taksojen mukaan