Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2016

Ikäihmisten palveluiden laatuun pitää panostaa enemmän

Vantaan ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa 20.6. Suunnitelmasta käy ilmi se hurja vauhti, jolla Vantaa ikääntyy. 

Suunnitelmasta käy ilmi, että 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 600 henkilöllä / vuosi vuoteen 2020 asti ja 85 vuotta täyttäneiden osuus kaksinkertaistuu kymmenessä vuodessa. Dementia on Vantaalla yleisempää kuin Helsingissä ja Espoossa ja se lisää vaativan hoidon tarvitsijoiden määrää. Dementiaa sairastavien määrä kaksinkertaistuu 15 vuodessa 1700 dementiaa sairastavaan. Kasvu ja palveluiden tarpeen lisäys on hurjaa, mutta resursseja ei ymmärtääkseni olla lisäämässä samassa tahdissa.

Suunnitelmasta käy ilmi, että Vantaa ei edes tavoittele laatusuosituksen mukaisia valtakunnallisia palvelurakennetavoitteita 75 vuotta täyttäneiden osalta. Laatusuosituksissa säännöllistä kotihoitoa tulisi olla 13-14%:lle, Vantaalla tavoite on 10% ja toteuma vuonna 2015 oli vain 8,8%. Omaishoidon tukea saavia tulisi olla laatusuositusten mukaan 6-7%, Vantaalla tavoite on 5% ja toteuma vain 3,7%. Pitkäaikaista hoitoa tulisi saada 2-3%:n 75 vuotta täyttäneistä, Vantaalla tavoite on vain 1%, vaikka vaativaa hoitoa tarvitsevia on esimerkiksi dementian osalta enemmän kuin naapurikunnissa. 

Olen huolissani siitä, voiko Vantaan asettamilla tavoitteilla saavuttaa inhimillistä hoitoa ikääntyvälle väestölle, kun ollaan niin kaukana laatusuosituksista, eikä edes tavoitella niihin pääsemistä? Meidän pitäisi pystyä parempaan ja huomioida tämä palvelun tarve ensi vuoden talousarvion valmistelussa.

Toinen huomionarvoinen seikka on, että merkittävä osa Vantaan ikäihmisten palveluista hankitaan ostopalveluina. Esimerkiksi hoiva-asumisen palveluissa ostopalvelujen osuus on 75 %. Kaupungin on oltava hyvin tarkkana varmistaessaan ulkoa ostettujen palveluiden laatua ja toivon, että Vantaalla on palveluiden laadun valvontaan hyvät ja toimivat käytännöt.

Vanhusten hoidon laatu on yksi Vantaan kipupisteistä. Sitä ei tällä hetkellä hoideta sellaisella arvostuksella kuin mitä vanhukset ansaitsisivat.

(Blogiteksti muokattu puheesta, jonka pidin valtuuston kokouksessa 20.6.2016)

 

IMG_3137

Vantaan Sanomien juttu aiheesta 2.7.2016

 

Sitovia tavoitteita, putkijätettä ja uusia johtajia (kaupunginhallitus 6.6.16)

Maanantain 6.6. kaupunginhallituksen kokouksessa oli useampi isohko asia. Käsittelimme mm. vuoden 2017 talousarvion kehystä ja sitovia tavoitteita, kaupungin korvauksia Putkijäte Oy:lle (liittyy asuntomessualueen rakentajien riitauttamaan asiaan) ja muutaman tulosaluejohtajan eroja ja uusien johtajien hakujen avaamista.

Talousarvion kehyksen yhteydessä emme tehneet muutosesityksiä, mutta esitimme useita toiveita muutoksista, joita haluaisimme valmistelijoiden huomioivan, kun tekevät seuraavia versioita syksyä varten. Toiveitamme olivat mm. se, että lisätään sitova tavoite, joka koskee koulupudokkuuden vähentämistä ammatillisesta koulutuksesta, lisätään mahdollisuus että kaupunki itse järjestää vasta maahanmuuttaneille suomen kielen koulutusta kun TE-keskuksen kursseilla ei ole kaikille tilaa ja lisätään tasa-arvon edistämiseen liittyvä tavoite.

Pitkään velloneessa kiistassa, jota kaupunki on käynyt asuntomessualueen rakentajien kanssa putkijätejärjestelmästä ja pakkoliittymisestä siihen, on päästy sellaiseen ratkaisuesitykseen, että pientaloalueen asukkaiden liittymismaksut putkijätejärjestelmään korvataan (4500€/talo). Kaupunki korvaa menetyksen Putkijäte Oy:lle (yht 180 000€).

Myönsimme eron työllisyyspalveluiden johtajalle Heidi Nygrenille, joka siirtyy 1.9. alkaen Kallion Setlementtiin toiminnanjohtajaksi ja avasimme viran hakuun.

Esityslistalla oli lisäksi eron myöntäminen nuorisotoimenjohtajalle Eija Aholalle (jäi eläkkeelle), mutta viran jättäminen täyttämättä. Kävimme asiasta kovaa kädenvääntöä muiden puolueiden kanssa, koska meidän mielestämme ei ollut perusteita olla avaamatta paikkaa hakuun uudelle johtajalle. Saimme lopulta tahtomme läpi ja apulaiskaupunginjohtaja muutti alkuperäistä esitystään. Eli myös nuorisotoimenjohtajan paikka avautuu elokuussa.

Tässä vielä virallinen tiedote:

Kaupunki korvaa pientalorakentajien putkijätejärjestelmään liittymisen

Asuntomessualueelle, kuten koko Kivistön keskustan alueelle on tehty mittavat investoinnit jätteiden putkikeräysjärjestelmän rakentamiseksi. Alueen suunnittelu ja rakentaminen perustuvat siihen, ettei alueelle tule perinteistä kiinteistökohtaista jätehuoltoa. Tästä syystä on tärkeää, että tonttien omistajat liittyvät putkikeräysjärjestelmään.

 

Asuntomessualue on toiminut Vantaan kannalta positiivisena esimerkkinä kaupungin monimuotoisesta asumisesta. Putkikeräysjärjestelmä on osa kaupungin innovatiivista kaupunkisuunnittelua ja uuden tekniikan kokeilemista.

 

Osa asuntomessualueen pientalorakentajista vastustaa putkijätejärjestelmään liittymistä.  Pientalokiinteistöjen kannustamiseksi liittymään putkikeräysjärjestelmään kaupunginhallitus päätti korvata Kivistön Putkijäte Oy:lle liittymismaksusta luopumisesta aiheutuvan taloudellisen tappion.

 

Talokohtainen korvaus on 4 500 euroa. Jo maksetut liittymismaksut palautetaan. Korvaus ei tarkoita liittymisvelvoitteesta luopumista. Mikäli kiinteistönomistajat eivät liity järjestelmään, voi kaupunki edelleen vaatia sopimussakkoa kauppakirjan ehtojen mukaisesti.

Vantaa mukaan Suomen ja Pohjoisen kasvuvyöhykesopimuksiin

Kaupunginhallitus hyväksyi valtion kanssa tehtävät Suomen ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen aiesopimukset.

 

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen painopisteet ovat elinkeinoelämän kannalta keskeisten kuljetusketjujen ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen ja tavoitteena kitkattomat ja sujuvat logistiset tavaravirrat. Kehittäminen kohdistetaan sisäisen saavutettavuuden parantamiseen kotimaan ja kansanvälisten tavaraliikenteen solmukohdissa. Käytännössä toteutetaan kahta kokonaisuutta: rahtiliikenteen reaaliaikaista tukijärjestelmää sekä Etelä-Suomen logistiikka-alan tarvekartoituksen ja logistiikka-alueiden profiloinnin selvittämistä.

 

Suomen kasvukäytäväsopimuksen tavoitteena on valtion, maakuntien ja kuntien sekä muiden toimijoiden tiivistyvä yhteistyö. Infrastruktuuri saadaan tehokkaammin käyttöön ja tukemaan käytävän keskusten integroitumista toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tämän sopimuksen painopisteet jakautuvat kolmen hankekokonaisuuden alle.

 

Hankkeisiin lähtemisestä ja niiden rahoituksesta päätetään myöhemmin erikseen.

 

Vuoden 2017 talouden tiukka kehys

Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2017 talousarvion kehyksen, joka perustuu julkisen talouden kasvuarvioihin sekä kaupungin tasapaino- ja velkaohjelmassa sovittuihin linjauksiin.

 

Toimintamenoissa on huomioitu palvelutarpeen kasvu ja turvattu perusopetuksen ryhmäkokojen pysyminen ennallaan. Tuloissa on huomioitu asiakasmaksulain muutokset, ja menoissa puolestaan on huomioitu varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pitäminen ennallaan. Varhaiskasvatuksen maksujen osalta odotetaan maan hallituksen linjausta.

 

Kunnallisveron verotuloarvio perustuu vuoden 2016 veroprosenttiin, kasvuksi 2017 oletetaan vain noin 1,1 prosenttia.

 

Kaupungin bruttoinvestointitaso vuodelle 2017 on 110,3 miljoonaa. Tämä sisältää velkaohjelman ylittävät toimitilainvestoinnit sekä kunnallisteknisten investointien 5 miljoonaa euroa matalamman tason.

 

Tekonurmea Myyrmäkeen

Kaupunginhallitus hyväksyi maanvuokrasopimuksen alueesta, jolle Vantaan Jalkapalloseura rakentaa

tekonurmikentän.  Alueen vuosivuokra on 6 825 euroa, mitä ei peritä viideltä ensimmäiseltä vuodelta. Kaupungilla on tällöin oikeus käyttää kenttää arkipäivisin kaupungin omistamien oppilaitosten, päiväkotien, palvelukeskusten tms. tarpeisiin.  Kenttä on myös kuntalaisten vapaassa käytössä niinä aikoina, jolloin se ei ole Vantaan Jalkapalloseura ry:n varatussa käytössä.

Tuomelan kuntalaisaloite tuotava valtuuston käsittelyyn

Kaupunki on päättänyt, että Tuomelan koulun lakkauttamisen perumista vaativa kuntalaisaloite käsitellään maanantaina 13.6. opetuslautakunnassa. Aloitteeseen on kerätty lähes 5000 nimeä ja se edustaa siten selkeästi yli 2 prosenttia kuntalaisista. On selvää, että koulujen lakkautuksiin liittyvän keskustelun tulehtuneisuuden vuoksi tilanne ei ole helppo. Se, että aloite haudataan suljettujen ovien taakse lautakuntaan on kuitenkin hankalaa kaupungissa, joka korostaa toiminnassaan läpinäkyvyyttä ja kuntalaisten osallisuutta. Yli 4000 kuntalaisen aktiivisuutta täytyy kunnioittaa aloitteen avoimella käsittelyllä kunnan korkeimmassa päättävässä elimessä riippumatta siitä, mikä on aloitteen sisältö.