Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2014

Vastakkainasetteluja murtamassa

 

Helsingin Sanomien toimittaja Marja Salomaa pyysi pari viikkoa sitten minua ja Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajaa Jaakko Niinistöä mukaan yhteishaastatteluun, jossa pohdittaisiin sitä, miksi Vantaalla Vihreät ja Perussuomalaiset tekevät niin paljon yhteistyötä.

Tajusin, että meille arkipäiväinen yhteistyö on laajemmassa mittakaavassa aika erityistä ja sikäli mainio jutun aihe ja keskustelun avaus. Valtakunnan politiikassa ja monissa muissa kunnissa Vihreät ja Perussuomalaiset ovat tunnetusti toistensa pahimpia vihollisia, jotka viimeiseksi nähdään ajamassa yhteisrintamassa samoja asioita. Vantaalla olemme usein samalla puolella.

Asiaa toimittajan kutsun jälkeen paljon pohdittuani tajusin, että tässä ollaan hyvinkin politiikanteon ytimien äärellä ja sivutaan monia niitä asioita, joita olen itse politiikkaan tultuani paljon pohtinut.

 

Asiaa voi pohtia ainakin kolmesta suunnasta.

 

Vastakkainasettelujen etsiminen vai yhteistyö

Politiikkaa voi tehdä vastakkainasetteluja muihin korostaen ja sitä kautta julkisuutta omalle asialleen tavoitellen tai hiljaisemmin, yhteistyön kautta konkreettisia ratkaisuja etsien. Vastakkainasetteluja korostettaessa Vihreät ja Perussuomalaiset teroittavat peitsiään yleensä toisiinsa, mikä entisestään vahvistaa kuvaa meistä vastakkaisina pooleina.

Omassakin ryhmässämme käymme välillä näistä teemoista kädenvääntöä. Olen huomannut, että itselleni luontevampaa on etsiytyä yhteistyöhön vastapuolen kanssa. Sellainen toimintatapa on myös edellytys sille, että toisten puolueiden kanssa päästään pitkäjänteiseen ja käytännössä toimivaan yhteistyöhön.

Jos valtuustosalissa jatkuvasti haukkuu muita puolueita ja ymmärtää toisia tahallaan vähän väärin, jotta voi kärjistää ja vahvistaa omaa erinomaista viestiään, on vaikea seuraavassa hetkessä luoda haukkumansa puolueen kanssa yhteisiä linjauksia jonkun muun asian edistämiseksi. Näin ollen monesti on niin, että ne joiden sanan säilä viuhuu salissa vinhimmin, ovat salin ulkopuolella epätodennäköisemmin paikalla tekemässä toisten kanssa yhteisiä ratkaisuehdotuksia tuleviin päätöksiin.

 

Tavoitteiden ja toimintakulttuurien yhtäläisyydet

Meitä Vihreitä yhdistää Perussuomalaisiin monikin toimintakulttuuriin liittyvä asia, vaikka arvomaailmaltamme olemmekin ainakin liberaali-konservatiivi –akselilla kaukana toisistamme. Toisaalta tavoitteiden osalta olemme molemmat niin sanotusti pienen ihmisen asialla ja se yhdistää erityisesti kunnallispolitiikassa. Kunnissa asiat ovat useimmiten hyvin konkreettisia ja silloin abstraktimmat arvomaailman eroavaisuudet voi niin halutessaan helposti jättää taustalle.

Toimintatavoiltamme olemme isoihin puolueisiin verrattuna molemmat vapaita toimimaan ns. terveen järjen mukaan, kahdellakin eri tavalla.

Me emme aja minkään tietyn taustaryhmän asiaa (vrt. Demarit & ay-liike, Kokoomus & yritykset), vaan teemme päätökset itsenäisesti isomman tahon meitä paimentamatta.

Toisaalta terveen järjen käyttö on meillä sallittua myös jokaiselle yksittäiselle luottamushenkilölle. Vahva puoluekuri ei päde meihin samalla voimalla kuin suurempiin vanhoihin puolueisiin, vaan päätöksenteon kuluessa jokaisen luottamushenkilön on mahdollista kuunnella viimeiseen asti erilaisia esiin tulevia perusteluja ja tehdä viime vaiheessa ratkaisu parhaan argumentin periaatteella. Isoissa puolueissa ratkaisut tehdään usein hyvin aikaisessa vaiheessa ja myöhemmin esiin tuleva informaatio ei isoa laivaa enää saa käännettyä. Yksittäisen luottamushenkilön mahdollisuudet vaikuttaa puolueen valitsemaan linjaan saattavat olla Demareissa ja Kokoomuksessa aika heikot.

Vantaalla tästä tarjoaa hyvän esimerkin koulujen lakkautus –tapaus viime syksyltä, minkä aikana Vihreiden ja Perussuomalaisten yhteistyö toteutui tiiviisti joka tasolla lautakunnasta kaupunginhallituksen kautta valtuustoon asti. Molemmat kuuntelivat aktiivisesti eri puolilta tulevaa informaatiota ja reagoivat siihen joustavasti koko prosessin ajan, kun taas isommat puolueet toimivat hyvin erilaisella tyylillä.

 

Poliittisten voimasuhteiden luoma asetelma

Tavallaan olemme myös Vantaan poliittisen tilanteen myötä pakotetut tekemään yhteistyötä. Demarit ja Kokoomus muodostavat yhdessä Vantaalla enemmistön. Näin heillä on käytännössä mahdollisuus sopia asioista kabinettien puolella ennen kuin yksikään virallinen kokous on paukutettu alkaneeksi tai poliittisten ryhmien välisiä neuvotteluita avattu.

Me keskisuuret puolueet olemme käytännössä oppositiossa yhdessä pienempien puolueiden kanssa. Jos haluamme saada Demareiden ja Kokoomuksen linjasta poikkeavaa näkökulmaa edes jossakin määrin esiin, meidän on keskisuurina puolueina tehtävä yhteistyötä: sovittava etukäteen tuesta toisillemme eri asioissa, jätettävä yhteisiä pöytäkirjamerkintöjä, nostettava esiin meille tärkeitä keskustelun avauksia.

*

Vantaalla yhteistyömme on onnistunut harvinaisen hyvin. Siihen on tarvittu yhteistyökykyisiä ihmisiä. Molemmilla puolilla pöytää on oltava ihminen, joka aidosti kunnioittaa toista ja pyrkii ymmärtämään vastakkaistakin mielipidettä. Itse olen kiitollinen siitä, että perussuomalaisena kolleganani toimii Jaakko Niinistö, jonka kanssa yhteistyö onnistuu vaivatta.

Toivon, että muuallakin kuin Vantaalla Vihreät ja Perussuomalaiset voisivat löytää yhteistä kieltä. Varsinkin kuntapolitiikassa puolueilla voisi olla paljonkin yhteisiä tavoitteita. Turhat vastakkainasettelut ja stereotypiat kannattaa unohtaa aina kun mahdollista.

 

 

 

Kotitieni remonttiin hassattiin puoli miljoonaa, oliko järkeä?

(puheeni valtuustossa liittyen kuntatekniikan osaston edellisvuoden merkittävimpiin investointeihin)

 

Minulla on ilo asua yhdellä niistä kaduista, jotka ovat kokeneet täydellisen muodonmuutoksen viime vuonna ja joka löytyy kuntatekniikan keskuksen viime vuoden merkittävimpien investointien listalta.

 

Kyseessä on tie vanhalla omakotialueella, jossa kaikki tiet ovat alueen vanhoihin taloihin sopien pikkaisen rähjäisiä, mutta ajavat hyvin asiansa. Viime vuonna parin sadan metrin mittaiselle pienelle kotitielleni tehtiin puoli vuotta kestänyt täydellinen muodonmuutos, joka maksoi lähes 550 000 euroa. Remontin jälkeen meidän tiemme on loistokkuudessaan kuin eri maailmasta muun alueen tiestön kanssa.

 

Tie on todella hienon näköinen ja pitää tietysti olla iloinen, että saan nyt tällaista upeaa uutta tietä tallata kotiin mennessäni. Mutta samalla kyllä ihmettelen, onko tällaisessa taloustilanteessa todella varaa tehdä remontteja niin vimpan päälle. Jos tieremontteja on pakko toiminnallisista syistä tehdä, tehdään välttämätön. Pidetään kuitenkin taso vähän matalammalla ja käytetään säästyvät rahat johonkin oleellisempaan. Kohteita kyllä riittää.

 

 

Ennaltaehkäisevät palvelut isoon rooliin ensi vuoden talousarviossa

Pitämäni ryhmäpuhe talousarvion lähetekeskustelussa 26.5.2014:
*
Vihreä valtuustoryhmä haluaa kiittää Vantaan kaupungista huokuvaa joustavaa asennetta ja innovatiivista meininkiä, mikä näkyy monilla toimialoilla. Oikeanlaisen asenteen ansiosta olemme saavuttaneet samaan aikaan sekä säästöjä että parantaneet ja monipuolistaneet palveluita. Olemme edelläkävijöitä monella sektorilla ja meidän tapaamme järjestää palveluita tullaan katsomaan muista kunnista. Mainiota, säilytetään tämä asenne!

 

Palvelumuotoilua voitaisiin tehostaa entistä enemmän myös lastensuojelussa, josta tulee jatkuvasti budjetin ylityksiä huostaanottojen määrän jatkaessa kasvuaan. Perheiden auttaminen kriisiytyvissä tilanteissa ja huostaanottojen ennaltaehkäiseminen olisi inhimillisempää ja lyhyelläkin tähtäimellä edullisempaa. Maailmanlaajuisesti tutkimuksissa on todettu, että tuen tarjoaminen perheille ennalta maksaa aina itsensä takaisin. Viimeisimpien tutkimusten mukaan syrjäytymistä ehkäistään parhaiten ennalta juuri tarjoamalla perheille varhaista tukea. Se on oleellista koko yhteiskunnan hyvinvoinnille.

 

Rahallisesti panostukset ennaltaehkäisyyn ovat paljon edullisempia kuin korjaavat toimet. 3000 tuntia kotipalvelua maksaa saman verran kuin yksi huostaanotto. Panostetaan ensi vuonna tätä vuotta paljon enemmän varhaiseen tukeen perhepalveluissa. Sitä kautta saamme rahallista säästöä, parempaa palvelua vantaalaisille ja rakennamme kestävämpää yhteiskuntaa ja ehkäisemme tehokkaasti myöhempää syrjäytymistä .

 

Toivomme, että sitovien tavoitteiden mittaristossa lastensuojelun asiakkuuksien mahdollisimman vähäistä määrää ei käytettäisi mittarina hyvästä toiminnasta vaan sen sijaan mittarina olisi mahdollisimman vähäinen huostaanottojen määrä. Lastensuojeluasiakkuus saattaa tarjota perheelle juuri sitä tarvittavaa tukea, eikä sitä pidä katsoa huonona asiana.

 

Vihreiden mielestä on hienoa, että Vantaa on nostanut sitoviin tavoitteisiinsa vantaalaisten elämänhallinnan ja päihteettömyyden edistämisen. Suomalaisten alkoholinkulutus on kolminkertaistunut 60-luvun lopulta, ja työikäisten kuolinsyistä 16 prosenttia johtui alkoholista. Vuonna 2013 Vantaalla päihdepalveluiden asiakkuudet lisääntyivät. Siksi tämän tavoitteen mukaista työtä on edelleen jatkettava ja panostettava voimakkaasti myös ehkäisevään päihdetyöhön.

 

Keskustelimme seminaarissa palveluverkkouudistuksesta. Palveluverkkoa on suunniteltu pitkälti kehärataan ja vahvojen joukkoliikennekatujen varaan tukeutuen. Pitää kuitenkin muistaa, että palveluiden on oltava ihmisten saatavilla riippumatta siitä, asuvatko he kehäradan tai vilkkaan bussiliikenneyhteyden ääressä. Myös katvealueiden hyvät yhteydet on varmistettava.

 

Ensi vuonna Vantaalla tapahtuu monia tärkeitä asioita, joista yksi tärkeimmistä on kehäradan avaaminen. Kehärata tekee Vantaasta aiempaa yhtenäisemmän ja entistä vetovoimaisemman kaupungin. Hyödynnetään tämä täysimääräisesti. Otetaan aktiivikäyttöön kaikki mahdolliset kehäradan varren asemat ja hyödynnetään kehäradan positiivista mainetta kaupunkimarkkinoinnissa.

 

Vantaalla on jo toteutettu monia ympäristösäästöjä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä. Sivistystoimessa hienosti toiminut ekoteko-kilpailu on esimerkki siitä, mitä saadaan aikaan kun kaikki osallistuvat. Toteutetaanko kaupungin virastoissa energiansäästökampanjaa? Ovatko esimerkiksi neuvolat, hammashoitolat, terveysasemat, kaupungin kanslia ja kuntatekniikan keskus mukana muuttamassa toimintatapoja energian ja paperin kulutusta säästäväksi? Kuinka moni kaupungin työntekijä kierrättää jätteet, ja antaako tilakeskus siihen mahdollisuuden? Haluamme nähdä, että koko kaupunkikonserni on mukana toteuttamassa ympäristösäästöjä.

 

Vantaan taloudellinen tilanne ei ole kehuttava. Velan määrässä on miljardin raja rikottu. Olemme kuulleet paljon huolestuttavia arvioita siitä, että lainojen korot ovat hyvin todennäköisesti kasvussa. Meidän Vihreiden mielestä tähän olisi suhtauduttava nykyistäkin suuremmalla huolella. Emme halua käyttää kaupungin varoja lainojen korkoihin. Ehdotammekin, että nostamme ensi vuodeksi veroprosenttia puolella prosenttiyksiköllä ja kohdistamme siitä saatavat 21,5 miljoonaa vuodessa lainan maksuun, jotta saamme tilanteen käännettyä parempaan suuntaan mahdollisimman pian. Silloin voimme myös hyvällä omallatunnolla käyttää korkokuluista säästyvät noin puoli miljoonaa euroa vuodessa palvelujen parantamiseen, erityisesti ennaltaehkäisevien toimien vahvistamiseen joka toimialalla.
Talous- ja velkaohjelman suuria linjoja pidämme tarpeellisena. Tämä koskee mm. rajoituksia investointien suhteen. Investointien osalta toivomme, että priorisoinnit tehdään siten, että tärkeät ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat investoinnit ovat etusijalla. Esimerkiksi koulujen sisäilmaongelmien ratkaiseminen on vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa tärkeää. Sen sijaan esimerkiksi katujen remonteissa on mahdollista löytää säästöjä katsomalla korjauslistaa nykyistä tiukemmalla seulalla ja toteuttamalla remontteja alhaisemmin standardein ja silti laadukkaasti – tässäkin voidaan pohtia asukkaiden kanssa tehtävää palvelumuotoilua.

 

Samalla toivomme, että  TVO:n nimissä tästä eteenpäin tehtävät leikkaukset tuodaan vaihtoehtoineen aina ajoissa päätöksentekoon arvioitaviksi ja niistä tehdään kunnolliset ennakkovaikutusten arvioinnit. Emme halua joutua siunaamaan lyhytnäköisiä palveluiden leikkauksia ilman kunnollisia riskiarviointeja. Uskomme, että Vantaalla ei tullakaan enää toimimaan siten, vaan katsotaan vaikutuksia pitkällä tähtäimellä ja keskitytään mieluummin innovatiivisiin palvelumuotoiluihin.

 

Vantaan on uudistusmielisen ja ihmisläheisen asenteen puolesta mahdollisuus nousta esimerkiksi muille kunnille, kun tavoitteena on rakentaa kuntalaisten tarpeita aidosti huomioivia uudistuvia palveluita.
*
Se on myös parasta brändityötä mitä voimme tehdä.

Miksi äänestän Eurovaaleissa sunnuntaina 25.5. Vihreitä?

 

Syitä on monia.Yksi on tietenkin se, että tunnen useita ehdokkaita ja tiedän, että he ovat todella osaavia ja ajavat niitä asioita, jotka ovat minullekin tärkeitä.
Itse teen valinnan Oras Tynkkysen ja Anni Sinnemäen välillä. Mutta Vihreä lista on todella hyvä ja sieltä löytyy monia muitakin erinomaisia vaihtoehtoja:

http://www.vihreat.fi/blogit/vihreat/kampanjablogi-tutustu-vihreisiin-ehdokkaisiin

 

Muihin puolueisiin verrattuna Vihreillä on yksi selkeä etu. Vihreiden ryhmä Euroopassa on parlamentin yhtenäisimpiä. Niitä asioita, joita Vihreät ehdokkaat täällä ajavat, he voivat aidosti olla toteuttamassa myös Euroopan parlamentissa. Näin ei ole useimpien muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. He saattavat ajaa vaalikampanjassaan Suomessa asioita, joita heidän tuleva Eurooppalainen parlamenttiryhmänsä vastustaa.

 

Muita tärkeitä syitä Vihreiden äänestämiseen on hienosti koottuna tässä Satu Hassin kokoamassa listassa:

5 hyvää syytä äänestää Vihreitä

 

1. Vihreät johdonmukaisimpia ilmastonsuojelussa

EU-parlamentin vihreä ryhmä on parlamentin kaikista ryhmistä ollut johdonmukaisimmin kunnianhimoisen ilmastonsuojelun puolella.

Mutta pelkästään se ei ratkaise, mitä nappia painaa. Vihreät ovat myös kaikkein aktiivisimmin tekemässä taustatyötä ilmastonsuojelun viemiseksi eteenpäin; lobbamassa komissiota, ottamassa yhteyksiä ilmastonsuojelua kannattaviin yrityksiin, tutkijoihin, kansalaisjärjestöihin, poliitikkoihin EU-maiden ulkopuolella, ja myös luomassa yhteyksiä näiden välille.

2. Vihreät asettavat rajoja rahamaailman saalistukselle muiden kustannuksella

Vihreät varoittivat jo ennen talouskriisiä niistä rakenteellisista ongelmista, jotka olivat luomassa finanssikuplaa ja sitä finanssiromahdusta, jonka jälkiseurauksista Suomikin kärsii yhä. Vihreät ovat ajaneet pankkien ja finanssialan valvonnan tiukentamista ja saaneet siinä merkittäviä edistysaskeleita, joista yhtenä yksityiskohtana on katon säätäminen pankkiirien bonuksille.

3. Vihreät ajavat sosiaalista Eurooppaa

Vihreät ajavat sosiaalista ja oikeudenmukaista Eurooppaa, eli Eurooppaa, jossa työehdot ovat reiluja, yritykset eivät voi kilpailla polkemalla työehtoja ja sosiaaliturvan vähimmäisnormit koskevat kaikkia.

Vihreät ovat myös arvostelleet talouspolitiikkaa, joka on pahentanut ongelmamaiden yhteiskunnallista kriisiä.

4. Suuren rahan lobbarit eivät vie vihreitä

Käytännöllisesti katsoen kaikista muista poliittisista ryhmistä EU-parlamentissa löytyy jäseniä, jotka ainakin ajoittain ovat valmiita ajamaan esimerkiksi pankkien, auto-, kemian- tai tupakkateollisuuden, kivihiili- tai ydinvoimabisneksen asiaa, varsinkin, jos ala on heidän kotimaassaan taloudellisesti merkittäviä.

Vihreät ovat toisenlaisia ja sen tietävät myös suuren rahan lobbarit. Viime vuonna, kun käsiteltiin uutta tupakkadirektiiviä, Philip Morris -yhtiön savukepakkauksissa oli lappuja, joissa väitettiin, että tupakoijia ollaan leimaamassa toisen luokan kansalaisiksi ja kehotettiin lähettämään mepeille vihaisia sähköposteja. Philip Morrisin kampanjasivujen listasta puuttuivat vihreiden meppien yhteystiedot, firma tiesi, että vihreiden lobbaaminen on turhaa työtä.

5. Vihreät puolustavat kaikkien ihmisoikeuksia

Vihreät puolustavat kaikkien ihmisoikeuksia, riippumatta ilmansuunnasta, uskonnosta, ihon ja poliittisen katsomuksen väristä. Muissa ryhmissä ainakin osalla jäsenistä on taipumusta katsoa läpi sormien ihmisoikeuksien ja sananvapauden loukkauksia joko oikeiston tai vasemmiston hallitsemissa maissa, tai puolustaa vain kristittyjen uskonnonvapautta.

Vihreät puolustavat myös Euroopan ulkopuolelta tulevien siirtolaisten ja pakolaisten oikeuksia. Vihreät ovat vastavoima nationalismille, ja paljastavat valheita, joita levitetään maahanmuuttajien aiheuttamista jättikustannuksista.

Satu Hassi

vihreä MEP 2004-2014

vihrea_nuoli_pieni

Monikulttuurisuus näkyviin

Puheeni valtuuston kokouksessa 12.5.2014 kohdassa Monikulttuurisuusohjelma:

 

Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki. Meidän on otettava käyttöön kaikki se positiivinen voima ja potentiaali, jota voimme vahvasta monikulttuurisesta perustastamme saada. Monikulttuurisuus voisi näkyä paljon enemmän ja laajemmin Vantaalla jokapäiväisessä arjessa.

 

Aktiivisen osallistumisen kannalta jokaiselle maahanmuuttajalle tärkeää on työ ja suomen kielen taito. Hyvä, että niihin on kiinnitetty erityistä huomiota myös monikulttuurisuusohjelmassa.

 

Kielikoulutuksen merkitys kaiken taustalla on suuri ja siksi se on saatava toimimaan nykyistä paremmin. Vantaan olisi panostettava nykyistä enemmän kielikoulutukseen itse, jos sitä ei muuten saada toimimaan. On järjetöntä että niin moni jää kielitaidottomana aktiivisesta toiminnasta syrjään, vaikka halu oppia ja osallistua olisi kova. Tähän tarvitaan pikainen parannus.

 

Avoimesti ja ylpeästi monikulttuurisen Vantaan tärkein perusta on kuitenkin ilmapiiri, jossa hyväksytään erilaisista taustoista tulevat ja osataan tehdä moninaisuudesta voimavara. Tätä varten arjen kohtaamispaikat ovat tärkeitä, jotta emme olisi muukalaisia toisillemme vaan oppisimme toisiltamme ja ymmärtäisimme kuinka paljon annettavaa voi olla eri kulttuurista tulevalla. Avoimien päiväkotien aktiivinen avaaminen myös maahanmuuttajataustaisille perheille mm. kielikoulutuksen kautta on yksi hieno askel tähän suuntaan.

 

Ei suljeta eri ryhmiä omiin koppeihinsa vaan avaudutaan yhteisiin tiloihin ja toimintoihin. Ohjelman kohta 18: luodaan lisää paikkoja asukkaiden kohtaamiselle onkin oma suosikkini. Toivon todella, että se toteutuu laajasti eri puolilla Vantaata.